Lämpimät kesät kiihdyttävät kaukojäähdytyksen kysyntää – yhdellä lämpöpumpulla olisi mahdollista viilentää noin viisi kerrostalorakennusta

Isommissa kaupungeissa kaukojäähdytys yleistyy jatkuvasti. Kysyntä on kasvanut myös pienemmillä paikkakunnilla, mutta jäähdytysverkoston rakentaminen ei ole vielä kannattavaa.

KARINA HUTTUNEN

Erilaiset kaukojäähdytysjärjestelmät ovat yleistyneet isoissa kaupungeissa Suomessa. Energiayhtiöt tarjoavat kaukojäähdytystä muun muassa Helsingissä, Tampereella, Lahdessa ja Jyväskylässä.

Kuopion Energia tuottaa Savilahden alueelle kaukojäähdytystä Kallaveden syvänteestä tulevalla vedellä sekä kiinteistöjäähdytystä muille kaukolämpöverkkonsa alueella oleville kohteille. Yhtiön myyntipäällikkö Teemu Tirkkonen sanoo, että tähän mennessä kiinteistöjäähdytys on käytössä viidessä julkisessa tai toimistorakennuksessa Kuopiossa ja asiakkaita tulee vuosittain lisää.

– Kerrostalokohteissa ollaan oltu kiinnostuneita kiinteistöjäähdytyksestä, mutta Kuopiossa ei ole vielä asuintaloa, joissa se olisi otettu käyttöön, Tirkkonen kertoo.

Tampereen sähkölaitoksen asiakkuusjohtaja Mikko Erma sanoo, että kaukojäähdytys on otettu käyttöön Tampereella joissain asuinkohteissa ja taloyhtiöt ovat myös kysyneet tarjouksia runsaasti. Valtaosa kaukojäähdytykskohteista on kuitenkin toistaiseksi julkisia rakennuksia.

Lämpimät kesät ovat lisänneet kysyntää

– Lämpimät kesät ovat selvästi lisänneet kysyntää, kun ihmiset kaipaavat viilennystä sisätiloihin, Erma toteaa.

Valmiisiin kerrostalokohteisiin kaukojäähdytykseen sopivan järjestelmän päivittäminen on mahdollista, mutta vaatii jonkin verran työtä ja rahaa. Lähtöhinta saneeraukselle on 100 000 eurosta ylöspäin. Kustannuksilta järkevintä se on jonkin toisen saneerauksen, kuten putkiremontin yhteydessä.

– Kyse on kuitenkin melko massiivisesta uudistuksesta kiinteistössä, Teemu Tirkkonen kertoo.

Kaikkialla kaukojäähdytysverkoston rakentaminen ei ole vielä kannattavaa. Joensuussa verkoston rakentamista on kartoitettu energiayhtiö Savon Voiman toimesta, mutta se ei toistaiseksi ole ollut kannattavaa alueen yritysten ja taloyhtiöiden kiinnostuksesta huolimatta.

– Verkoston rakentaminen ei ole kannattava, jos kohteet sijaitsevat liian pitkän etäisyyden päässä toisistaan, Savon Voiman asiakkuuspäällikkö Anssi Luusua sanoo.

Kuopiossa on kahdenlaista kaukojäähdytystä

Kuopiossa on kahdenlaista kaukojäähdytystä. Savilahden alueen kiinteistöt ja KYS viilenevät Kallaveden syvänteestä pumpattavalla vedellä, jota kuumimpina kesäpäivinä viilennetään myös koneellisesti. Sen lisäksi muualle kaupungissa on tarjolla kiinteistöjäähdytystä.

Kiinteistöjen lämmitystä varten täytyy olla patterit tai lattialämmitys. Myös kaukojäähdyttäminen vaatii, että asiakkaalla on kohteessa jokin järjestelmä, jolla kylmää voidaan jakaa. Se voi esimerkiksi olla konvektori tai kattosäteilijä.

Kuopion museossa ja kaupunginkirjastossa on ollut kiinteistöjäähdytys käytössä kolmen vuoden ajan. Lämpöpumppu on sijoitettu kirjaston kellarin käyttämättömään varastotilaan. Se viilentää molemmat rakennukset.

Lämpöpumpusta lähtee menoputkia, joissa jäähdytysvesi kiertää viilennysjärjestelmiin. Paluuputkissa tuleva lämmennyt vesi hyödynnetään taas muiden rakennuksien lämmityksessä. Myös Tampereella jäähdytyskohteiden hukkalämpö hyödynnetään muiden kohteiden lämmityksessä.

– Yhdellä lämpöpumpulla onnistuisi viilentää noin viisi kerrostalorakennusta riippuen niiden koosta, Tirkkonen arvioi.

Kaukojäähdytys on parinkymmenen vuoden päästä osa arkea

Sekä Tampereen sähkölaitoksen Mikko Erma että Kuopion Energian Teemu Tirkkonen uskovat, että kaukojäähdytysjärjestelmät tulevat yleistymään yhä enemmän tulevina vuosina ja 10–20 vuoden päästä ne ovat arkipäivää.

– Ensisijaisesti kaukojäähdytys yleistyy varmaan liikerakennuksissa, toimistoissa ja kouluissa, mutta hiljalleen myös asuinrakennuksissa, Tirkkonen pohtii.

Lähde https://yle.fi/uutiset/3-12535379