Taysin nuorisopsykiatrian osastolla hätkähdyttävä ilmiö heti koulujen alettua – ”Nyt nuorista ilmenee välitön kauhu”
Osa akuuttiosaston nuorista on jouduttu majoittamaan patjapaikoille osaston lattialle.JAAKOMMENTOI
Nuorisopsykiatrian vastuualueen ylilääkäri Riittakerttu Kaltiala kertoo, että nuorisopsykiatrian osasto täyttyi ennätysnopeasti itsetuhoisista nuorista heti lukuvuoden alettua. KUVA: RONI REKOMAA / LEHTIKUVA, RAMI MARJAMÄKI
Emmi Julkunen
6:00
TAMPEREEN yliopistollisen sairaalan nuorisopsykiatrian osastolla tapahtui koulujen alettua harvinainen tilanne. Nuorisopsykiatrian vastuualueen ylilääkäri Riittakerttu Kaltiala kertoo, että 12-paikkainen osasto täyttyi ennätysnopeasti itsetuhoisista nuorista heti lukuvuoden alettua.
– Meillä suorastaan hätkähdettiin, kun heti koulujen alettua alkoi tulla päivystyksellisiä lähetteitä ja välitöntä sairaalanhoidon hoivaa tarvitsevia nuoria, Kaltiala kertoo.
– Yleisesti alalla on totuttu siihen, että pari viikkoa koulujen alkamisen jälkeen osastolle saapuvat ne koululaiset, jotka eivät kesän jälkeen palanneetkaan koulunpenkille. Siinä ajassa tavallisesti nuorten ongelmat tulevat pintaan ja lähetemäärät kasvavat. Nyt tämä tapahtui saman tien.
Taysin nuorisopsykiatrian osastolla hoidetaan 13–17 -vuotiaiden nuorten vakavia psykiatrisia häiriöitä. Kaltialan mukaan suurin osa osastolle tulevista on iältään 15 tai 16 vuotta. Hoitoon tullaan lääkärin lähetteellä.
Osastolle saavutaan esimerkiksi tilanteissa, jolloin nuori on itsetuhoinen tai hänen tilansa on psykoottinen tai hallitsematon. Syynä voi olla esimerkiksi myös vaikea syömishäiriö, jossa on kuolemanvaara.
Riittakerttu Kaltiala on Taysin nuorisopsykiatrian vastuualueen ylilääkäri, professori, mielentilatutkimusten tekijä. KUVA: ERIIKA AHOPELTO / AAMULEHTI
ELOKUUN ruuhkahuipun seurauksena osastolla on ollut kerralla 18–19 nuorta. Se tarkoittaa, että osa on majoitettu osaston lattialle nukkumaan patjoilla.
– Sänkyjä ei mahdu kuin 13 kappaletta ja sen jälkeen on patjoja. Meillä on tarkoitus olla yhden hengen huone kullekin, eikä enempää sänkyjä ei mahdu millään. Parin vuoden päästä saamme uudet isommat tilat, Kaltiala kertoo.
Tays on joutunut vastaavaan ylikuormittuneeseen tilanteeseen aiemminkin. Aamulehti uutisoi viime vuoden huhtikuussa akuuttiosaston kärsineen vastaavanlaisesta ylipaikoituksesta.
– Meille on iso haaste, kun tulee yllättäen ylipaikkatilanne. Henkilöstöä ei ole tempaistavissa montaa kappaletta lisää. Tilanteessa täytyy pyrkiä rekrytoimaan lisää esimerkiksi keikkatyöläisiä ja muutoin järjestää henkilöstöä paikalle.
Kaltiala uskoo, että ruuhkaa auttaa purkamaan maanantaina kesätauolta aukeava viikko-osasto, josta nuoret palaavat yöksi kotiin. Nuorisopsykiatrian palvelut ovat olleet typistettynä kesäaikaan, jolloin on tavanomaisesti rauhallisempaa.
KALTIALAN mukaan nyt muodostunut harvinainen tilanne ei ole tyhjentävästi selitettävissä. Moni nuori on saapunut osastolle vahvojen itsetuhoisten aikomusten takia, jotka näyttäisivät liittyvän koulun aiheuttamaan sosiaaliseen ahdistukseen ja sen ruokkimaan ”katastrofiajatteluun”.
– Osa nuorista on saanut kesällä elää vapaammin ja ilman, että heihin kohdistuu vaatimuksia tai aikuisen valvontaa. Nyt koulujen alettua he ovat päässeet aikuisten valvonnan piiriin, jolloin myös huomataan herkemmin asioita, joihin olisi pitänyt puuttua, hän toteaa.
– Osalla kouluun ja ikätoverien joukkoon palaaminen on hyvin kuormittavaa. Erityisesti jos nuorella on valmiiksi masennusta, ahdistusta tai esimerkiksi hän kuuluu autismin kirjoon. Osa myös kokee paljon suorituspaineita kouluun palatessa.
Osastolla selvitetään kunkin nuoren henkilökohtainen tilanne ja se, millä järjestelyllä nuori pärjää arjessaan. Tavoite on, että nuori pääsisi mahdollisimman pian palaamaan kouluun.
Kaltiala uskoo, että korona-ajan etäkoulujärjestelmä on osaltaan ollut haitallinen nuorille, jotka ahdistuksen takia välttävät kouluun menemistä.
– Ahdistus on voimakkaimmillaan silloin, kun ahdistusta aiheuttava tilanne alkaa. Nyt nuorista ilmenee välitön kauhu koulusta sekä toisaalta paine omasta suoriutumisesta ja sosiaalisista tilanteista, Kaltiala sanoo.
– Mitä enemmän koulusta ollaan poissa, niin sitä enemmän ahdistunut ihminen alkaa välttämään kyseistä asiaa. Etäkoulu on mielenterveyskysymysten kannalta ollut nuorille haitallinen, sillä se on vaikuttanut ikätoverisuhteisiin ja kasvattanut joillakin ahdistusta vuorenkorkuiseksi.
KALTIALA kertoo lähetteiden nuorisopsykiatrian osastolle olleen uhkaavassa kasvussa vuodesta 2016 lähtien. Vuonna 2016 Pirkanmaalla nuoria tuli kaikkiin psykiatrian erikoissairaanhoidon palveluihin 37 prosenttia enemmän kuin vuonna 2015.
Ylilääkäri arvioi, että lähetteiden määrä on kasvanut jo reilut 50 prosenttia vuodesta 2015. Nuorisopsykiatrian potilasmäärien on havaittu kasvaneen myös valtakunnallisesti, mutta kasvaneeseen hoidon tarpeeseen on ollut vaikea vastata.
– Se on kilpajuoksua pysyä perässä. Resursseja on saatua useaankin otteeseen lisää, mutta vaikea arvata mihin tämä päättyy. Jotain on pielessä, jos 10 prosenttia nuorista alkaa olla erikoissairaanhoidon potilaita.
Kaltialan mukaan erityisesti nuorten itsetuhoinen oireilu on vahvistunut.
– Mietin, ovatko nämä asiat hoidettavissa enää yksilöitä korjaamalla. Tämä näyttää olevan osa yhteiskunnallista kehitystä, jossa nuoret eivät selviä arjestaan. Mielestäni kaikkien tulisi pärjätä eikä vain terveiden ja älykkäiden, hän pohtii.
Kaltiala kritisoi peruskoulussa, lukiossa ja ammatillisissa oppilaitoksissa tehtyjä uudistuksia, jotka lisäävät nuorten omaa vastuuta valinnoistaan. Vaatimustasot koulutuksessa näyttävät kohonneen.
– Meillä ihannoidaan kuinka nuoret ovat älykkäitä, kielitaitoisia ja hallitsevat monenlaisia laitteita. Nuorten tulisi saada kasvurauhaa ja tukea aikuisilta, eikä enemmän mahdollisuuksia ohjautua itse haasteiden pariin. Heillä on haasteita tarpeeksi.
Lähde https://www.is.fi/kotimaa/art-2000009011003.html