Oululaisessa firmassa saa tehdä vähemmän töitä lähes täydellä palkalla – näin se toimii
Oululainen pelialan yritys tähtää lyhyemmän työajan mahdollistamisella ennen kaikkea henkilöstön hyvinvointiin.
Jaakko Kylmäoja uskoo ihmiskeskeiseen johtamiseen. ADOBE STOCK / AOP / MIKKO TÖRMÄNEN
Miltä kuulostaa: mahdollisuus tehdä lyhyempää työpäivää tai -viikkoa, ja palkka pysyy lähes samana kuin täyttä työaikaa tehdessä?
Tämä ei ole utopiaa, vaan mahdollisuus, jota pelialaan keskittynyt Fingersoft-yritys on tarjonnut työntekijöilleen viimeisen vuoden ajan.
Fingersoftin toimitusjohtaja Jaakko Kylmäoja kertoo, että yrityksen kulttuuriin on alusta asti kuulunut se, että johto pyrkii tarkastelemaan firman toimintaa työntekijöiden hyvinvoinnin ja työntekijäkokemuksen näkökulmasta.
– Johtoryhmätoiminnan teemana on se, että työntekijät ovat keskeisessä vastuussa yrityksen tekemästä tuloksesta ja johtajat puolestaan näistä tulosta tekevistä työntekijöistä.
Jaakko Kylmäoja on työskennellyt pelialalla jo 10 vuotta. MIKKO TORMANEN
Fingersoft aloitti viime syksynä kokeilujakson, jossa työntekijä saa mahdollisuuden tehdä 80 prosenttista työaikaa 90 prosentin palkalla.
Yrityksessä on ollut aina mahdollisuus tehdä 80 prosenttista työaikaa, jos työntekijän elämäntilanne on sitä vaatinut.
Palkkaus on tuolloin ollut suoritetun työajan mukainen.
– Tässä ongelmaksi nousi nimenomaan palkan pienentyminen. Kynnys lähteä tekemään lyhyempää työaikaa on todella suuri, ja työntekijä mieluummin sinnittelee tilanteensa kanssa. Pahimmillaan tämä venyminen voi johtaa uupumiseen ja pitkiin sairauslomiin.
Kylmäojan mukaan lyhempi työaika soveltuu etenkin niin sanottuja ruuhkavuosia eläville, jotka kamppailevat perhe-elämän, vapaa-ajan ja työn yhteensovittamisessa.
Terve työntekijä on kaikkien etu
Puolen vuoden mittaiseksi suunnitellun kokeilun tulokset olivat niin lupaavia, että sitä päätettiin jatkaa vielä toiset puoli vuotta.
– Halusimme kokeilulle pituutta koko vuoden ajalta. Vuodenajoilla on esimerkiksi vaikutusta ihmisten mielialoihin ja jaksamiseen.
Ennakointi ja työajan joustavuus pelaa Kylmäojan mielestä sekä firman että työntekijöiden pussiin.
Kaikkien etu on, että ihmiset pysyvät terveinä.
– Itsekin olen ollut katsomassa ja osin kokemassa sitä prosessia, jossa vedetään mutkat liian pitkiksi oman psyykkisen hyvinvoinnin kannalta.
– Jos on mitä tahansa tehtävissä, että tältä vältytään, ennaltaehkäisyyn kannattaa ehdottomasti käyttää kaikki pelimerkit mitä on käytettävissä.
Kylmäojan mukaan yritys on tehnyt kautta linjan työtä työntekijöiden hyvinvoinnin eteen. Työajalla on mahdollisuus käydä kuntosalilla, ja toimistolla vierailee kuukausittain hieroja. Lisäksi työntekijät saavat halutessaan käyttää personal trainerin palveluita.
– Näillä pienillä mahdollistamisilla työntekijä voi pitää itsestään huolta myös työaikana.
Aikaa itsereflektiolle
Kylmäoja kertoo vuoden aikana kertyneiden tulosten olleen positiivisia. Työntekijäkokemukset kertovat, että lisääntynyt vapaa-aika on helpottanut työstä palautumista ja itsestä huolehtimista.
Yllätyksenä Kylmäojalle tuli se, kuinka paljon ruokavalion merkitys korostui vastauksissa.
– Vapaa-ajan lisääntyminen on tarkoittanut monelle sitä, että pystyy panostamaan terveellisen ruoan valmistamiseen pika- ja valmisruokakikkailun sijaan.
Kokeilun alkuun verrattuna työntekijöiden psyykkinen ja fyysinen kunto ovat vuoden aikana selkeästi parantuneet. Verrokkiryhmänä on käytetty työntekijöitä, jotka ovat tehneet täyttä työaikaa.
– Ihmiset ovat voineet selkeästi paremmin, kun on ollut enemmän vapaa-aikaa.
Vapaa-ajan lisääntyminen on parantanut yrityksen työntekijöiden hyvinvointia kokonaisvaltaisesti. ADOBE STOCK / AOP
Kylmäoja on erityisen ilahtunut siitä, että työntekijät ovat löytäneet aikaa itsereflektioon, oman elämän pohtimiseen sekä asioiden käsittelyyn. Myös uusiin ja itseä kiinnostaviin harrastuksiin on jäänyt enemmän aikaa.
– Tämä aiheuttaa ihmisessä mukavan ja positiivisen kierteen.
Lyhempi työpäivä toimii
Lyhyemmän työajan tekemiseen on Kylmäojan mukaan tarjottu pääsääntöisesti kahta eri mallia: lyhyempi työpäivä tai -viikko. Työntekijöille teetetyissä kyselyissä havaittiin, että lyhyempi työviikko vaikutti työtehoon laskevasti.
Lyhyempi työpäivä ei puolestaan vaikuttanut työpäivän aikana tehtyjen töiden määrään.
– Omakin olettamus on se, että ihmisen on hankala keskittyä ja tehdä koko ajan töitä tehokkaasti kahdeksan tunnin ajan.
Lyhyempi työaika tuo toisaalta esiin sen, että työpäivä menee pakollisten työtehtävien tekemiseen. Aikaa ei jää spontaaneille kahvipöytäkeskusteluille tai yhteisille, työkavereiden välisille pohdinnoille.
– Tässä pitää löytää hyvä keskitie. Viimeisen puolen vuoden aikana on tehty pääsääntöisesti lyhyempää työpäivää, mutta on mahdollistettu myös lyhyemmän työviikon tekeminen. Henkilöstölle tarjotaan yksilöllisten tarpeiden mukaan edellytykset menestyä työnteossa.
”Puhtaasti ihmisen kautta ajatellaan”
Kylmäoja kertoo, että Fingersoftilla työskentelevät saavat jatkossakin jossakin muodossa mahdollisuuden työskennellä joustavilla työajoilla. Kokeilun tulokset pitää kuitenkin ensin purkaa ja käsitellä kokonaisuudessaan.
– Yksi mahdollisuus on, että pidetään muutaman kuukauden jakso ilman tätä kokeilua ja sen aikana tehdään lopullinen päätös siitä, mikä pysyvä malli tulee olemaan.
– Pysyvän mallin lukkoon lyömisestä on vaikeampi peruuttaa. Voi olla vaikka niin, että annetaan työntekijälle mahdollisuus tehdä lyhyempää työaikaa muutama kuukausi vuodessa, jos sillä on positiivinen vaikutus työn ja muun elämän yhteensovittamisessa.
Kylmäoja ymmärtää, että luovalla alalla monet lainalaisuudet toimivat eri tavalla kuin monilla muilla aloilla. Yrityksen johtoryhmä on keski-iältään myös verrattain nuori.
– Suurin osa meistä on 80-luvulla syntyneitä. Olemme opiskelleet johtamista ja perehtyneet ihmiskeskeiseen johtamiseen. Uskallamme kyseenalaistaa asioita.
Lyhyempi työaika antaa aikaa palautumiseen. ADOBE STOCK / AOP
– Uskon, että tämä on sellainen linja, jota kohti yritykset ovat menossa. Toki kynnys suurten muutosten tekemiseen on aina iso. Meillä tämä on ollut helpompaa, kun on voitu rakentaa sellainen firma, kun ollaan itse haluttu.
Kylmäoja myöntää, että alan työehtosopimukset on luettu läpi. Yritys on päätynyt kuitenkin lähtemään katsomaan asiaa siltä kantilta, mikä on työntekijöiden ja yrityksen kannalta paras ratkaisu.
– Puhtaasti ihmisen kautta ajatellaan. Tämä on ainakin meidän kohdalla johtanut hyvään lopputulokseen.
Kylmäoja toivoo, että yritysten johtavat henkilöt siirtäisivät katsetta yhä enemmän liiketoiminnan kehittämisestä siihen, mitä firman sisällä on kehitettävää.
– Johdon olisi hyvä keskittyä siihen, miten työntekijöille mahdollistetaan parhaat edellytykset menestymiseen työnteossa. Sitä kautta ne tuloksetkin sitten tulevat firmalle.
Lähde https://www.iltalehti.fi/tyoelama/a/2a8880df-3e5b-498b-a10e-93d8f120322c