Sähkömyrsky nosti hinnat pilviin ja vei energiayhtiöt outoon tilanteeseen – silti kunnat odottavat niiltä yhä osinkomiljoonia
Valtaosa maan sähkö- ja energiayhtiöistä on kuntaomisteisia. Niinpä niiden tahkoamat voitot valuvat pitkälti osinkoina vahvistamaan kuntien rahatilannetta.
PEKKA PANTSU,
JARMO KOPONEN
Ukrainan sota ja sitä seuranneet energiapakotteet ovat nostaneet sähkön hinnat taivaisiin. Samalla ne ovat johtaneet monet energiayhtiöt erikoiseen tilanteeseen, kun asiakashintoja ei ole voitu yhtä ripeästi korottaa määräaikaisten sähkösopimusten yleisyyden takia. Tämä huolettaa etenkin yhtiöiden omistajia, koska tuloksesta maksettavat osingot ovat vaarassa pienentyä heikentyvän tuloksen mukana.
Suomessa valtaosa maan sähkö- ja energiayhtiöistä on kuntaomisteisia. Niinpä niiden tahkoamat voitot ovat pitkälti valuneet miljoonien eurojen osinkoina vahvistamaan kuntien rahatilannetta.
Mutta kuinka käy nyt, kun energiayhtiöt ovat ennennäkemättömässä tilanteessa? Yle kysyi parilta kymmeneltä keskeiseltä kaupungilta, minkäsuuruisia osinkoja ne odottavat saavansa omistamistaan sähkö- ja energiayhtiöistä ensi vuonna, kun niiden tämän vuoden tuloksesta maksettavat osingot tilitetään niille.
– Tietysti täytyy luottaa kuntien omaan arvioon realistisuudesta, mutta kun mennään vuoteen 2023, jolloin sotekin on jo toteutunut, niin voi olla, että joillakin kunnilla on vähän ruusunpunaa arvioissa, sanoo kuntaexpertti, johtaja Eero Laesterä konsulttiyritys FCG:stä nähtyään kuntien kyselyvastaukset.
Kuntatalousasiantuntija Eero Laesterä, miten käy kuntaomisteisten energiayhtiöden osingoille?
Kuuntele
Vastaukset tulivat pääosin elokuun lopulla, siis ennen hallituksen reilun viikon takaista päätöstä hätälainoituksen järjestämisestä sitä tarvitseville energiayhtiöille tiukoilla ehdoilla.
Business as usual
Kuten oheisesta taulukosta huomaa, kuntaomistajat odottavat osinkojen säilyvän yleisesti entisellä tasollaan. Kaupungit ovat vuosia saaneet osinkoja energiayhtiöiltä keskimäärin muutaman miljoonan vuodessa, isot kaupungit kymmeniäkin miljoonia euroja vuosittain. Saman uskotaan jatkuvan.
– Konserni on pystynyt vastaamaan haastaviin markkinatilanteisiin muun muassa joustavan tuotantorakenteen ja onnistuneiden markkinasuojausten avulla. On kuitenkin todettava, että tällä hetkellä ennustaminen on haastavaa, sanoo liiketoiminta- ja rahoitusjohtaja Arto Vuojolainen Tampereen kaupungilta.
– Osingonmaksukyky on haastavasta tilanteesta (energiakriisi, korkea inflaatio, korkojen nousu, jne.) huolimatta hyvä, kommentoi Kotkan talousjohtaja Pietu Mänttäri maanantaina. 5. syyskuuta.
Mänttärin mukaan korkean kaasun ja öljyn hinnan vuoksi Kotkan Energia on saanut paljon uusia kaukolämpöasiakkaita tänä vuonna ja ennustaa kaukolämmön kysynnän jatkuvan.
– Lisäksi Kotkan Energia on pystynyt pitämään kaukolämmön myyntihinnan asiakkaille maltillisena ja sähkökaupan salkkujen tuotto-odotukset ovat ylittyneet.
– Yhtiön toiminta ja talous on tasapainossa ja ei vaikuta tällä hetkellä osinkotuottotavoitteeseen. Olkiluoto 3 saattaa vaikuttaa tilanteeseen, sanoo omistajaohjauksen johtaja Jan Finne Vaasan kaupungilta
– Energiayhtiöillä on parhaillaan erittäin haasteellinen markkinatilanne, varsinkin seuraava kuusi kuukautta näyttää haasteelliselta ja epävarmuuksia on paljon. Kuitenkin edelleen odotetaan vuoden 2022 tuloksen olevan suunnilleen nollatulos, ja yhtiö kykenee todennäköisesti pitämään osingon tason ennallaan vuonna 2023, sanoo Porvoon rahoitusjohtaja Henrik Rainio.
Muutamalla laskee
Kaksi kysytyistä kaupungeista arvelee tuloutuvien osinkojen laskevan: Lahti ja Kouvola. Lahden osinkoleikkauksen taustalla on 400 miljoonan euron investoinnit, joihin otettuja lainoja Lahti Energia lyhentää rivakasti.
– Lisäksi yhtiö investoi ja maksoi samanaikaisesti suuria osinkoja 2012-2020. Nyt hyvästä tuloksesta huolimatta yhtiön maksaa osinkoja tilapäisesti vähemmän. Toinen merkittävä syy on suuri epävarmuus sähkömarkkinoilla, sanoo Lahden konserniohjauksen päällikkö Veli-Pekka Ignatius.
Kouvolassa osinkotavoite ensi vuodelle pienenee kolmella miljoonalla eurolla viiteen miljoonaan euroon.
– Osana Kouvolan kaupungin aiempia talouden tasapainottamistoimenpiteitä sovittiin KSS Energia Oy:n osinkotuloutukseen kolmen miljoonan euron vuosittainen lisäys vuosille 2020-2022, kertoo kehittämispäällikkö Karoliina Kanerva Kouvolan kaupungilta.
Helsinki varovaisena
Helsinki nettoaa kunnista ylivoimaisesti eniten energiayhtiötuloja omistuksistaan niissä. Esimerkiksi 2021 se tienasi Helenin ja Vantaan Energian osakeomistuksillaan osinkoja lähes 82 miljoonaa euroa ja tänä vuonna 26 miljoonaa. Vantaakin on tienannut yli 10 miljoonan euron osinkotulot 2021 ja 2022. Arvioita ensi vuoden osingoista ei nyt heltiä Vantaalta eikä Helsingiltä.
– Tilanne erityisesti sähkömarkkinoilla on erittäin turbulentti. Helenin tulos voi vielä loppuvuoden aikana kehittyä niin parempaan kuin heikompaankin suuntaan, sanoo konserniohjauksen päällikkö Atte Malmström Helsingin kaupungilta.
Vantaan Energian liiketoimintajohtaja Kalle Patomeri on luottavaisempi yhtiönsä tämän vuoden tuloksesta, josta maksetaan osingot omistajille ensi vuoden puolella.
– Tulos tekee suurinpiirtein samaa, mitä aina ennenkin.
Vantaan kaupunki omistaa Vantaan energiasta 60 prosenttia ja Helsingin kaupunki 40 prosenttia.
Korkotuloja
Osinkojen lisäksi kunnat saavat energiayhtiöistään miljoonien eurojen korkotulot vuosittain. Lukuisat kaupungit ovat ryhtyneet pankkiireiksi energiayhtiöilleen ja lainanneet niille huomattavia summia rahaa. Lainasta ne perivät tietysti korkoa ja saavat sitä kautta vuosittain korkotuloja. Monesti korkotulot ylittävät saman lähteen maksamat osingot selvästi.
Kuten oheisesta taulukosta näkee omistajakaupungit arvioivat korkotulojen säilyvän kutakuinkin ennallaan. Pitkäaikaiset lainat ovat kiinteäkorkoisia ja energiayhtiöt maksavat niistä yleensä 4-6 prosentin vuosikorkoa, siis edelleen erittäin hyvää korkoa, vaikka korot ovatkin olleet nousussa tänä vuonna.
Osa kyselyyn vastanneista kaupungeista saa energiayhtiöltään vain osinkoja, siksi korkosarake näyttää niiden kohdalla nollaa.
Lukuisat kunnat saavat energiayhtiöiltään tuloja myös takausprovisioina, kun ne takaavat niiden lainoja ja laskuttavat siitä korvauksia. Takausprovisiot jäävät suuruudeltaan kuitenkin selvästi osinkoja ja korkotuloja pienemmiksi, muutamasta tonnista muutamaan sataan tuhanteen euroon. Esimerkiksi Vantaa arvioi saavansa takausprovisioita ensi vuonna vajaat 600 000 euroa.
Suhteellinen merkitys kasvaa
Kuntien energiayhtiötulot vastaavat yleensä noin 0,5–1,0 prosentin tuloverokertymää kaupungin tulovirroista. Jos niitä ei olisi, niin kunnan pitäisi periaatteessa korottaa kuntaveroprosenttia saman verran. Ensi vuonna muiden kuin tuloverojen suhteellinen merkitys kuitenkin kasvaa, kun pitkään valmisteltu sote-uudistus aloittaa maakunnissa.
– Hyvinvointialueuudistuksesta johtuen kaupungin tulorahoitus pienenee noin 60 prosenttia, joten tuloutuksen suhteellinen merkitys kaupungin taloudessa kasvaa. Ylipäätään voidaan todeta, että konserniyhtiöiden merkitys kaupungin taloudessa ja riskienhallinnassa kasvaa hyvinvointialueuudistuksen seurauksena, sanoo Jyväskylän talous- ja strategiajohtaja Lasse Leppä.
Oman mausteensa ensi vuoteen tuo sekin, että sote-uudistuksen vuoksi kuntien piti päättää ensi vuoden tuloveroprosentistaan jo vuosi sitten syksyllä. Nyt sitä ei voi korottaa, käy kuntien energiayhtiötuloille kuinka tahansa.
– Jos energiayhtiö ei pysty tulouttamaan kunnalle ensi vuonna, kunnalle voi tulla veronkorotuspainetta vuonna 2024, koska ensi vuonna veroprosentteja ei nostella, Laesterä arvioi.
Lähde https://yle.fi/uutiset/3-12609137