Jennin kotivaraa ihastellaan ulkomailla asti – tällainen 72 tunnin selviytymispakkaus pitäisi löytyä kaikilta
Kun Jenni Häyrinen alkoi kerätä kotivaraa koronapandemian alussa, häntä haukuttiin hysterian lietsojaksi. Nyt hänen esimerkkinsä innoittaa monia.JAA
Jenni Häyrinen osti perheelleen ruokaa koronan varalle. Kuva keväältä 2020. KUVA: SEPPO SOLMELA
Maarit Rasi
AURINKOKENNOILLA toimiva hätäradio, vedensuodatin, villasukkia ja -paitoja, talvimakuupussi.
Ruokaa keittiönkaapeissa ja bokseissa kahdeksi viikoksi.
Muun muassa näin helsinkiläinen ruokabloggaaja Jenni Häyrinen on varautunut mahdolliseen yhteiskunnan häiriötilanteeseen. Ilmiö tunnetaan nimellä kotivara tai varautuminen.
Perheenäiti aloitti kotivaransa keräämisen koronapandemian alkuaikoina.
Kun Suomi eli poikkeustilaa, Häyrinen koki tarpeellisena varautua ostamalla itselleen, kahdelle lapselleen ja puolisolleen ruokaa parin viikon edestä. Näin kotona olisi voinut olla pidempään myös silloin, jos kaikki sairastuisivat yhtä aikaa.
”
Osa piti hyvänä, että puhun, osalle tuli vastareaktio. Kotivaraani pidettiin hirveän radikaalina asiana.
Perheenäiti ajatteli, että varautuminen oli koronan aiheuttaman poikkeustilan takia viisasta. Kun hän kertoi asiasta Liemessä-blogissaan, ihmisten voimakkaat reaktiot yllättivät.
– Osa piti hyvänä, että puhun, osalle tuli vastareaktio. Kotivaraani pidettiin hirveän radikaalina asiana. Minua syytettiin siitä, että levitän hysteriaa, Häyrinen kertoo.
Häyrinen miettii, että nuoremmat sosiaalisen median käyttäjät eivät ole eläneet esimerkiksi 1970-luvun energiakriisiä. Siksi asia koettiin vieraaksi.
KUN Ukrainan sota alkoi, ihmisten asenne muuttui.
Viranomaiset jakoivat tietoa kotivarasta auliisti. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön ylläpitämä 72tuntia.fi-sivusto sai lyhyessä ajassa puoli miljoonaa kävijää. Kiinnostus oli valtavaa, minkä huomasi myös Häyrinen.
– Eräskin nainen laittoi Amerikasta saakka viestiä, että olen toiminut hänelle inspiraation lähteenä. Nykyään minulta kysytään vinkkejä kotivaran perustamisesta.
Myös Jenni Häyrinen jatkoi varautumista, kun Ukrainan sota alkoi. Ruoan ja juoman lisäksi hän alkoi miettiä, miten toimisi tilanteissa, joissa arkea haittaisivat tietoliikenne- tai sähkökatkokset.
”
Nykyään minulta kysytään vinkkejä kotivaran perustamisesta.
Jenni Häyrinen on varautunut kriisien varalle muun muassa talvimakuupusseilla, vesikanistereilla, hätäradiolla ja retkikeittimellä. KUVA: JENNI HÄYRINEN
Häyrinen hankki kotiinsa tarvikkeita, joilla perhe pärjäisi, jos kodista menisi lämmöt.
– Meillä on villasukkia, islantilaisvillapaitoja sekä ostoslistalla paksut takit. Olen myös hankkinut aurinkokennoilla toimivan hätäradion.
Tavarat ovat sellaisia, että niistä on retkeilevälle perheelle muutenkin iloa. Esimerkiksi kaasukäyttöisen retkikeittimen perhe hankki, paitsi varautumisen takia, myös luontomatkoilleen. Myös vedensuodattimesta on retkillä apua.
Häyrisen koronapandemian alussa keräämä ruokakotivara on perheellä yhä käytössä.
Se toimii kiertoperiaatteella. Perheellä on aina hieman ylimääräistä ruokaa, mutta sitä ei säilötä, vaan perheenjäsenet käyttävät sitä arjessa niin, ettei mitään mene piloille.
Kotivaroina on kestäviä elintarvikkeita, kuten pähkinöitä, kahvia, keksejä ja iskukuumennettua maitoa sekä nopeasti kypsyviä tuotteita, kuten pastaa ja riisiä.
Jenni Häyrinen ja kotivara keväällä 2020. KUVA: SEPPO SOLMELA
VETTÄ on kutakin perheenjäsentä kohtaan neljäksi päiväksi.
SPEK:n mukaan vettä voi kulua henkilöä kohden 1–2 ämpärillistä päivässä. Juomaveden lisäksi vettä kuluu ruoanlaittoon ja hygieniaan.
Häyrinen säilyttää vettä kaupan viiden litran tonkissa, joissa se myös säilyy pitkään.
– Itse täytettävä vesitonkka säilyy huomattavasti lyhempään, Häyrinen muistuttaa.
Koko listan Häyrisen kotivarasta ja varautumisvälineistä voit lukea täältä ja täältä!
”Aina, kun jotain poikkeavaa tapahtuu, tulee yhteydenottojen suma”
VARAUTUMISTA ja kotivaraa suosittelevat myös viranomaiset ja järjestöt.
Tiedon tarpeen on huomannut Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön johtaja Mika Gröndahl. Sitä haetaan nyt hyvin paljon Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön ylläpitämältä 72tuntia.fi-sivustolta.
– Suomalaisten kiinnostus varautumista kohtaan kasvoi kerran koronapandemian alussa. Ukrainan sodan alkamisen aikaan tuli toinen piikki. Nykyään aina, kun jotain poikkeavaa tapahtuu, tulee yhteydenottojen suma. Yhteydenottajat ovat tavallisia kansalaisia, taloyhtiöiden edustajia ja toimittajia, Gröndahl sanoo.
”
Kannattaa aloittaa sen miettimisellä, miten kotona pärjäisi, jos sieltä ei pääsisi hetkeen pois.
Uutta on, että varautumisesta ovat kiinnostuneet kansalaiset asuinpaikasta riippumatta. Siinä missä varautuminen vaikkapa myrskyn aiheuttamiin sähkökatkoksiin on ollut harva-asutusseudulla asuville tuttua jo entuudestaan, nyt tietoa hakevat myös kaupunkilaiset.
Gröndahl on sitä mieltä, että varautuminen kannattaa aina.
– Kannattaa aloittaa sen miettimisellä, miten kotona pärjäisi, jos tulee vaikka sähkökatko. Ruokaa ja juomaa tarvitaan varmasti, ja esimerkiksi otsalamppu ja paristoradio. Siitä se varautuminen lähtee.
Suomalaiset ovat nyt kiinnostuneita varautumisesta. Kuvassa hätäradio. KUVA: VILLE-VEIKKO KAAKINEN
Gröndahlin mukaan tyypillinen varautumista koskeva väärinkäsitys liittyy kotivaraan. Se ei nimittäin tarkoita erillistä boksia, jonne elintarvikkeet kerätään ja jätetään sitten käyttämättä odottamaan kriisiä.
– Kotivara pitää rakentaa niin, että se on normaalia kulutusta, eräänlaista puskuria.
Näin koostat kotivaran
KOTIVARAN tarkoituksena on varata ruokaa niin, että koko perhe pärjää ainakin 72 tuntia, kertoo 72tuntia.fi-sivusto.
Sivuston mukaan kotivaraan on hyvä hankkia ruokaa, jonka säilyvyysaika on pitkä, joka valmistuu nopeasti, jonka kypsentämiseen tarvitaan vain vähän vettä tai joka voidaan syödä kypsentämättä.
On tärkeää ymmärtää, että kotivara ei ole erillinen hätävarasto, vaan tuotteita käytetään arjessa tarpeen mukaan ja tilalle hankitaan uutta.
72tuntia.fi-sivuston vinkit kotivaran koostamiseen:
• Hanki kotivaraan elintarvikkeita, joita käytät muutenkin.
• Varmista, että kotoasi löytyy myös kuivamuonaa, kuten pähkinöitä tai kuivattuja hedelmiä.
• Valitse lisäksi sellaista ruokaa, jota voit valmistaa sähkökatkon aikana esimerkiksi retkikeittimen avulla. Ruoan voi usein syödä kylmänäkin.
Esimerkki ruuista:
Yhden aikuisen kolmen päivän kotivara:
vettä, juomia 6 l
vihanneksia ja juureksia 600 g
hedelmiä ja marjoja 400 g
perunaa 200 g
pastaa tai viljalisäkettä 200 g
leipää ja viljatuotteita 550 g
maitoa, piimää, jogurttia ja viiliä tai
vastaavia kasvivalmisteita 1 l
juustoa 60 g
kalaa, munaa, lihaa,
kasviproteiinia 400 g
öljyä/rasvoja 150 g
kuivattuja hedelmiä 100 g
pähkinöitä/siemeniä 90 g
makeisia/suklaata 100 g
sokeria, hunajaa 100 g
Lähde: 72tunti.fi ja 72tuntia.fi
“Kun varaudun, uhkakuvia ei tarvitse miettiä”
Helsinkiläinen Jenni Häyrinen jatkaa varautumista yhä, sillä toiminta on hänelle hyvä tapa kanavoida kriiseihin liittyvää ahdistusta.
Häyrinen ajattelee varautumista myös eräänlaisena vakuutuksena, joka tuo mielenrauhaa.
– En elä tai hengitä sitä koko ajan, mutta kun varaudun jollakin tavalla, uhkakuvia ei tarvitse miettiä.
Häyrisen mukaan elintarvikkeiden ja tarvikkeiden hankkiminen on vielä pientä, kun seuraa varautumista liittyvää keskustelua sosiaalisessa mediassa. Häyrinen on kuullut muun muassa leireistä, joissa harjoitellaan selviytymistä ja yöpymistä hylätyissä teollisuusrakennuksissa.
– Sellaiseen en ole sentään vielä menossa, hän sanoo.
Varautuminen on kuitenkin Häyrisen mukaan järkevää. Kysymys ei ole hänen keksinnöstään, vaan myös viranomaisten suosituksesta, perheenäiti muistuttaa.
”
Meidän perheessämme kotivara koskee myös kahta kissaamme.
Muita suomalaisia hän suositteleekin aloittamaan jostakin, sillä varusteet maksavat.
Häyrinen muistuttaa, että varautumista kannattaa laajentaa myös niihin, joita ei tule välttämättä ensimmäisenä ajatelleeksi.
– Meidän perheessämme kotivara koskee myös kahta kissaamme.
Lähde https://www.is.fi/asuminen/art-2000009117609.html