Asumistukeen tulossa mojova indeksikorotus – osa hyötyy jopa 400 euroa vuodessa, ”häviäjiä” ovat nyt kaupungin vuokrakämpissä asuvat

Kaupunkien vuokra-asunnoissa hyöty jäänee laihaksi, koska vuokrat voivat nousta enemmän.

ANNA NÄVERI

Voimakas inflaatio tuo asumistukiin ensi vuonna aiempaa selvästi suuremman indeksikorotuksen.

Erikoista kyllä, se näyttäisi hyödyttävän vapailta markkinoilta kämpän vuokranneita asumistuen saajia, mutta ei kaupunkien vuokra-asunnoissa asuvia.

Kaupungin vuokrakämpissä vuokrat voivat nyt nimittäin nousta paljon enemmän kuin vapailla markkinoilla.

Mikä korotus?

Asumistuen enimmäisasumismenoa, eli tuessa huomioitavan vuokran ylärajaa, korotetaan tammikuisin kuluttajahintaindeksin vuosimuutoksella. Korotuksen määrä otetaan lokakuun vuosi-inflaation mukaan.

Viime vuosina luku on ollut 0,2–3,2 prosenttia, mutta nyt päästään todennäköisesti kahdeksaan prosenttiin tai yli.

– Lokakuun lukua ei vielä ole, mutta todennäköisesti tulossa on aika selvä korotus, toteaa neuvotteleva virkamies Mikko Horko sosiaali- ja terveysministeriöstä.

Syyskuussa luku oli 8,1 prosenttia.

– Indeksi on kivunnut joka kuukausi hieman ylöspäin, joten lokakuussa se voi olla syyskuuta hiukan korkeampi, Horko toteaa.

Korotus hyödyttää Horkon mukaan valtaosaa yleisen asumistuen saajista, sillä valtaosalla vuokra ylittää tukeen huomioidun ylärajan.

Esimerkiksi Helsingissä yksinasujan asumismenoja huomioidaan asumistukeen 537 euron rajaan asti, vaikka vuokra olisi kalliimpi. Turussa, Tampereella ja Oulussa yläraja kulkee 413 eurossa. Lopullinen asumistuki on tästä enintään 80 prosenttia, eli helsinkiläisellä yksinasujalla 430 euroa, turkulaisella ja tamperelaisella verrokilla 330 euroa.

Arvioimme alla olevaan graafiin, kuinka paljon summa nousisi yksin asuvalla, jos tammikuun korotus perustuisi syyskuun 8,1 prosentin inflaatioon.

Jos vuokra ei nouse, taskuun jää 27–34 euroa kuukaudessa. Vuodessa se tekee jo 300–400 euroa.

Mutta nousevatko vuokrat?

Hyöty haihtuu, jos vuokra nousee, mutta vapailla markkinoilla vuokrat eivät välttämättä nyt nouse inflaation tahdissa.

– Yksityinen vuokranantaja joutuu punnitsemaan, paneeko enemmän painoarvoa pitkäaikaiselle vuokralaiselle vai korotuksiin, toteaa Suomen vuokranantajien toiminnanjohtaja Sanna Hughes.

Etenkin pääkaupunkiseudulla vuokra-asuntojen hinnat jopa laskivat korona-aikana. Kysyntä laski ja tarjonta kasvoi voimakkaan rakentamisen myötä. Vuokralaista ei saanutkaan sormia napsauttamalla.

– Nyt vuokrien kehitys ei ole enää miinusmerkkistä, mutta vielä on matkaa siihen, että kehityksessä oltaisiin inflaation lukemissa, Hughes toteaa.

Myös STM:n Mikko Horko uumoilee, että kaikki vuokranantajat eivät välttämättä tee vuokriin indeksikorotusta, vaikka vuokrasopimuksiin sellainen mahdollisuus on yleensä kirjattu.

Vapailla markkinoilla on myös isompia toimijoita, kuten Sato sekä Lumo-kodit-brändillä asuntoja vuokraava pörssiyhtiö Kojamo. Kumpikin kieltäytyi kommentoimasta vuokrankorotuksia ennen ensi viikon osavuosikatsausta.

Entä kaupungin asunnot?

Valtaosa kaupunkien vuokra-asunnoista ja säätiöiden opiskelijakämpistä on valtion tuella rakennettuja ARA-asuntoja. Niissä vuokrat ovat vapaita markkinoita edullisemmat, mutta voivat nyt nousta nopeammin.

Kyse on lainsäädännöstä. ARA-vuokrissa on omakustannusperiaate, jossa vuokra määräytyy käytännössä rahoitus- ja hoitokulujen mukaan.

– Vallitseva hintatason nousu, sähkön hinnan nousu mukaan lukien, tulee todennäköisesti pakottamaan monen toimijan nostamaan asukkaidensa vuokraa, kertoo ylitarkastaja Aleksi Määttänen Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksesta (ARA).

Helsingin kaupungin asunnot (Heka) on jo ilmoittanut neljän prosentin korotuksista ensi vuodelle. Porvoon kaupungin A-yhtiöt on korottamassa vuokria 10 prosentilla Uusimaa-lehden(siirryt toiseen palveluun) mukaan.

Vuokrien nousu on ollut Tilastokeskuksen tuoreen julkaisun(siirryt toiseen palveluun) perusteella tuetuissa asunnoissa nopeampaa jo viime kuukausina.

Asuntoluotottaja Hypon pääekonomisti Juhana Brotherus arvioi torstaina Twitterissä(siirryt toiseen palveluun), että erot jatkavat kasvuaan.

– Eivät ARA-toimijat halua nostaa vuokria, mutta pakko. Tavalliset vuokrat taas määräytyvät kysynnän ja tarjonnan perusteella, Brotherus kirjoittaa.

Ylitarkastaja Määttänen kertoo ARAn suositelleen kentän toimijoille keinoja korotuspaineiden hillitsemiseksi, esimerkiksi energiankulutuksen vähentämistä ja aiemmilta vuosilta mahdollisesti kertyneen ylijäämän huomioimista vuokranmäärityksissä.

– ARA suosittelee pitämään vuokrankorotukset maltillisina siten, että vuokrien kehitys olisi tasaista, Määttänen toteaa.

Tukimenot eivät automaattisesti paisu

Korona-aikana yleistä asumistukea sai noin 400 000 kotitaloutta, mutta sittemmin määrä on laskenut, kertoo Kelan tutkimuspäällikkö Signe Jauhiainen.

Vaikka vuokrat nousisivat heittämällä, se ei vielä Jauhiaisen mukaan paisuta valtion asumistukimenoja. Oikeus tukeen määritellään tulojen perusteella, ei vuokran nousun mukaan.

– Toki voi olla, että hakijoissa näkyy enemmän pienituloisia, työssäkäyviä ruokakuntia, jotka eivät toistaiseksi ole aktivoituneet hakemaan, Jauhiainen arvioi.

Hyötyä jää laihaksi myös monella toimeentulotukea asumiskuluihin saavalla. Asumistuen osuuden kasvaessa pienenee vastaavasti toimeentulotuen asumismenoihin saatu osuus.

– Sanoisin, että keskimäärin vaikutus on asumismenojen osalta plus-miinus-nolla, Jauhiainen toteaa.

Lähde https://yle.fi/uutiset/74-20001945