Laumahevoset osaavat lukea ihmisen eleitä yksinäisiä lajitovereitaan paremmin

Turun ja Helsingin yliopistojen tutkijat halusivat selvittää, kuinka hevosten elinolosuhteet vaikuttavat niiden herkkyyteen lukea ihmisten eleitä. Palkinnoksi tutkittavat saivat porkkanaa.

Vapaa vuorovaikutus lajitoverien kanssa näyttää kehittävän hevosten sosiaalista oppimiskykyä. Arkistokuvassa Suomenhevosia kesälaitumella Hauhon Särkisaaressa kesäkuussa 2022.

JOUNI KOUTONEN

Vähintään kolmen yksilön laumoissa ja suurissa tarhoissa elävät hevoset ovat tuoreen tutkimuksen mukaan taitavampia seuraamaan ihmisen eleitä kuin yksittäin elävät hevoset. Ihmisen tuttuudella ei ollut vaikutusta eleiden ymmärtämiseen.

Villihevoset elävät monimuotoisissa sosiaalisissa ryhmissä, jotka voivat kulkea päivässä keskimäärin 9–16 kilometrin matkoja ja käyttää yhden kesän aikana jopa 40 neliökilometrin kokoista aluetta. Sitä vastoin kesyhevoset elävät vaihtelevan kokoisissa tarhoissa ja ryhmissä tai yksittäin karsinoissa tai pienissä tarhoissa.

Hevoset, jotka elävät suuremmissa tarhoissa tai laitumilla ovat aktiivisempia ja voivat liikkua vapaasti. Kun hevoset elävät laumoissa, ne voivat toteuttaa sosiaalisia tarpeitaan, olla vuorovaikutuksessa useiden yksilöiden kanssa ja välttää ei-toivottuja kohtaamisia, kertoo väitöskirjatutkija Océane Liehrmann Turun yliopiston biologian laitokselta.

– Aiemmissa tutkimuksissa on havaittu, että hevoset, joilla on pääsy laitumelle lajitovereiden kanssa, oppivat nopeammin ja ovat vähemmän aggressiivisia ihmisiä kohtaan kuin yksittäisissä karsinoissa elävät hevoset. Sen takia halusimme tutkia, vaikuttaako sosiaalinen ympäristö ja elinolosuhteet hevosten herkkyyteen lukea ihmisten eleitä, sanoo Liehrmann Turun yliopiston tiedotteessa.

Aihetta tutkineeseen kansainväliseen tutkimusryhmään kuului tutkijoita Turun ja Helsingin yliopistoista sekä INRAE:sta, Ranskan kansallisesta maatalous-, ruoka- ja ympäristöinstituutista.

Ryhmä tutki hevosten tapaa reagoida ihmisten osoittaviin eleisiin sekä reagointitavan riippuvuutta hevosten elinympäristöstä. Lisäksi tutkijat testasivat hevosten reaktioiden eroavaisuutta, kun eleen näytti tuttu omistaja tai tuntematon ihminen. Tutkimukseen osallistui 57 harrastehevosta omistajineen Turun alueelta.

Palkintona porkkana käyttäytymistestissä

Tutkimuksessa hevosille tehtiin käyttäytymistesti, jossa osoittaja – joko omistaja tai tutkija – seisoi kahden laatikon välissä. Kummassakin kannellisessa laatikossa oli pala porkkanaa. Hevosia talutti avustaja, joka pysäytti hevoset osoittajan eteen.

Tämän jälkeen osoittaja siirtyi lähemmäs toista laatikkoa osoittaen kädellä ja katseen suunnalla laatikkoon, jonka luokse hevosen piti liikkua. Hevonen päästettiin irti valitsemaan jompikumpi kahdesta laatikosta. Jos hevonen lähestyi osoitettua laatikkoa, osoittaja avasi laatikon ja palkitsi hevosen porkkanalla. Jos hevonen lähestyi toista laatikkoa, osoittaja otti hevosen kiinni ja hevosta ei palkittu.

Koe toistettiin 10 kertaa jokaisen hevosen kohdalla, ja tutkijat tarkkailivat, kuinka monta kertaa kymmenestä hevonen seurasi osoittajan elettä.

– Mielenkiintoista oli, että vähintään kolmen yksilön laumoissa elävät hevoset valitsivat osoitetun laatikon useammin kuin yksin tai pareittain elävät. Samoin hevoset, jotka viettävät aikaa laitumella tai suurissa tarhoissa vähintään 8 kuukautta vuodesta, seurasivat osoittajan elettä useammin kuin pienissä tarhoissa elävät hevoset, kuvailee Liehrmann yliopiston tiedotteessa.

Tässä tutkimuksessa suurissa tarhoissa eläneet hevoset elivät usein myös isommissa laumoissa, kun taas suurin osa hevosista, jotka elivät pienissä tarhoissa, elivät yksin tai vain yhden tarhakaverin kanssa. Tämän takia tutkijoiden on vaikeaa sanoa, kumpi vaikuttaa tuloksiin enemmän, tilan ja virikkeiden puute vai sosiaalisen vuorovaikutuksen puute.

– On kuitenkin mahdollista, että isommissa ryhmissä elävät hevoset voivat hyötyä suuremmasta älyllisestä stimulaatiosta, sillä vapaa vuorovaikutus lajitovereiden kanssa edistää sosiaalisia tilanteita, joista hevoset voivat oppia ja näin kehittää sosio-kognitiivisia taitojaan. Tämä voisi myös selittää, miksi laumoissa elävät hevoset suoriutuivat paremmin osoittamistehtävästä, Liehrmann toteaa tiedotteessa.

Lähde Yle.