Koirarekisteri avautui – Mitä koiranomistajan pitää nyt tehdä?

Ruokaviraston ylläpitämään maksulliseen koirarekisteriin pitää ilmoittaa kaikki Suomessa olevat koirat, vaikka ne olisi jo ennalta rekisteröity ja mikrosirutettu. Rekisteri avattiin 8. toukokuuta.JaaTallennaKommentoi

Kaikki Suomen noin 700 000 koiraa pitää ilmoittaa uuteen rekisteriin vuoden 2023 aikana KUVA: SALLAMARI LAHTIVUORI, MIRA METSÄLÄ, ALEKSI JALAVA / ARKISTO

Juha Karilainen

Suomessa on otettu käyttöön uusi koirarekisteri, johon pitää ilmoittaa kaikki Suomen koirat. Ruokaviraston ylläpitämä rekisteri avautui yksityishenkilöille 8. toukokuuta. Yhdistyksille ja yrityksille rekisteriasiointi avautuu vasta myöhemmin.

Koirarekisterin piti avautua jo vuodenvaihteessa, mutta se viivästyi teknisten ongelmien takia. Rekisterin avautumisen jälkeen koiran tiedot voi ilmoittaa rekisteriin joko sähköisesti tai paperilomakkeella. Sähköinen rekisteröinti maksaa 10 euroa ja paperinen 19 euroa.

Vuodenvaihteessa koirien mikrosirutus ja rekisteröinti tulivat Suomessa pakollisiksi. Tätä ennen koiria ei ole ollut pakko rekisteröidä tai merkitä mikrosirulla. Uudistus koskee valtavaa joukkoa suomalaisia, sillä Suomessa on arviolta noin 700 000 koiraa. Siruttamattomia koiria on arviolta noin 200 000.

Vaikka koirien rekisteröinti uuteen rekisteriin ei vielä ole ollut mahdollista, on koirat kuitenkin pitänyt jo tunnistusmerkitä eli siruttaa määräajassa. Esimerkiksi vuodenvaihteen jälkeen syntyneet koirat on pitänyt siruttaa viimeistään kolmen kuukauden ikäisinä tai aiemmin, jos ne vaihtavat haltija

Avautuu vaiheittain

Koirarekisteri avautuu vaiheittain. Ensimmäisessä vaiheessa 8. toukokuuta alkaen ilmoituksia pystyvät tekemään yksityishenkilöt, jotka rekisteröivät koiran henkilötunnukselle. Ruokaviraston mukaan suurin osa Suomen koirissa on yksityishenkilöiden hallinnassa ja ne ilmoitetaan rekisteriin henkilötunnuksella.

Viimeistään elokuussa avataan yritysten ja yhdistysten hallinnassa olevien koirien rekisteröiminen y-tunnukselle.

Ruokaviraston mukaan koirien haltijat ratkaisevat itse kummalle tunnukselle koiran rekisterissä ilmoittavat. Koirarekisteri ei ole omistajuusrekisteri, vaan sieltä löytyy tieto koiran haltijasta.

Koiran ilmoittaminen Y-tunnukselle

Y-tunnukselle koira voidaan ilmoittaa esimerkiksi seuraavissa tilanteissa:

Koirat ovat osana elinkeinotoimintaa. Esimerkiksi koiravaljakkoyritykset, homekoirat ja muut työkoirat.

Kyseessä on yhdistys- tai yritystoiminta, jonka toimialana on koirien myyminen, välittäminen tai pidempiaikainen hoitaminen. Esimerkiksi rescue-järjestöt, pentujen maahantuonti, kasvatustoiminta elinkeinona.

Koska koirarekisteri avataan käyttöön vaiheittain ja yhdistykset ja yritykset pääsevät tekemään ilmoituksiaan vasta myöhemmin, on mahdollista, että syntyy haltijanvaihdostilanteita, joissa toinen osapuoli ei voi heti tehdä omaa ilmoitustaan.

Jos yksityishenkilö hankkii koiran yhdistykseltä tai yritykseltä, vastaa yksityishenkilö koiran ilmoittamisesta rekisteriin. Yhdistyksen tai yrityksen ei tarvitse takautuvasti tehdä ilmoituksia koirasta.

Jos yhdistys tai yritys hankkii koiran yksityishenkilöltä, voidaan haltijan vaihdos tehdä loppuun vasta, kun asiointi on avattu myös y-tunnuksellisille toimijoille.

Mitä seuraa, jos koiraa ei rekisteröi?

Viime vuonna voimaan tullut laki eläinten tunnistamisesta ja rekisteröinnistä, johon uusi koirarekisterikin nojautuu, mahdollistaa viranomaiselle uutena puuttumiskeinona kehotuksen. ”Aikaisemmin, jos lainsäädäntöä rikottiin, piti antaa määräyksiä”, yksikönjohtaja Jaana Mikkola Ruokavirastosta kommentoi helmikuussa. Hänen mukaansa tämä on hallinnollisesti kevein tapa toimia tapauksissa, jotka johtuvat esimerkiksi ymmärtämättömyydestä tai tietämättömyydestä. ”Voisin väittää, että viranomaiset tulevat ainakin alussa käyttämään neuvonnallisia keinoja ja tätä kehotusta”.

Entä tapaukset, joissa koiran haltija kieltäytyy itsepintaisesti rekisteröimästä koiraansa? Silloin kyseeseen tulee viranomaisen määräys, jota voidaan tehostaa uhkasakolla.

Lisäksi aluehallintovirasto ja ely-keskus voivat määrätä vähintään 300 euron ja enintään 5 000 euron seuraamusmaksun, jos laiminlyö koiran tunnistusmerkinnän. ”Voisin kuvitella, että tällaisessa tapauksessa käytetään mieluummin asteikon alapäätä”, Mikkola kommentoi.

Rekisteröimisen laiminlyönnistä seuraamusmaksua ei lain mukaan voida määrätä. Lähde Sk