Suomessa pitäisi saada palvelua suomeksi, sanovat kaupunkilaiset
Tarjoilijoiden kielitaidon puute tuntuu asiakkaista ikävältä, kaupunkilaiset kertovat HS:lle.
Rautatieaseman Olivia-ravintola kuvattuna keväällä 2022. Kuva: Josefiina Baraka
Saako Helsingin ravintoloissa palvelua suomeksi?
Ei aina, ja se on ongelma, sanovat kaupunkilaiset.
Helsingin Sanomissa julkaistiin tällä viikolla mielipidekirjoitus, jonka kirjoittaja oli käynyt keskustassa ravintola Oliviassa rautatieasemalla. Kirjoittajan mukaan asiakaspalvelun saaminen suomeksi oli haastavaa. Ylimääräinen odottelu ja kommunikaatiovaikeudet tekivät kokemuksesta raivostuttavan ja nolon, kirjoittaja summaa.
HS ei tavoittanut ravintola Olivian edustajaa kommentoimaan asiaa.
Kysyimme rautatieasemalla liikkuneilta kokemuksia Helsingin ravintoloiden asiakaspalvelukielistä. Jokainen kertoi törmänneensä tilanteeseen, jossa tarjoilija ei puhunut suomea.
Aseman edessä jutusteleva kolmikko on juuri tullut lounaalta Kampista. Minna Rytkönen, Ulla Haltia ja Tuula Miettinen ovat yksimielisiä: Suomessa pitäisi saada palvelua suomeksi.
Kolmikko puhuu kyllä englantiakin, mutta etenkin jos ruokaseurana on joku englantia puhumaton, tulee asioinnista helposti ylimääräistä säätöä.
Silloin ravintola tuskin valikoituu ruokapaikaksi enää toista kertaa.
Minna Rytkönen, Ulla Haltia ja Tuula Miettinen kävivät aurinkoisella lounaalla. Kuva: Linda Nguyen/ HS
Helsingissä työmatkoilla käyvä Timo Pääkkönen ei ole törmännyt vain englanninkieliseen palveluun Helsingissä eikä myöskään Tampereella. Häntä ajatus ravintola-asioinnista englanniksi ei innosta.
”Puhun kyllä englantia, mutta en pidä siitä”, hän sanoo.
”Mielipiteeni on, että Suomessa pitäisi saada palvelua suomen tai ruotsin kielellä.”
Joissain paikoissa palvelukielen voi aavistaa jo etukäteen, sanoo Heikki Lappalainen. Esimerkiksi monet pikaruokapaikat ovat sellaisia, joissa henkilökunta ei osaa suomea.
Heikki Lappalainen on joutunut tulkkaamaan ravintolassa. Kuva: Linda Nguyen / HS
Lappalaiselle itselleen asioiminen englanniksi ei ole ongelma, mutta kuitenkin selkeä ilmiö.
Ongelmaksi henkilökunnan kielitaidottomuus muodostuu silloin, kun Lappalainen käy syömässä vanhempiensa kanssa. Silloin Lappalainen joutuu tulkiksi.
”Vähän kiusallista”, hän kuvailee tulkkaustilanteita.
Vantaalla asuva Jaana Rannikko kertoo törmänneensä kielitaidottomuuteen esimerkiksi juuri Oliviassa. Rannikko itse puhuu englantia ja muitakin vieraita kieliä, mutta hänestä ravintolahenkilökunnan pitäisi osata paikallista kieltä.
Jaana Rannikko on huolissaan esimerkiksi allergikkojen turvallisuudesta tilanteessa, jossa yhteistä kieltä ei löydy. Kuva: Linda Nguyen/ HS
“Ei voi vaatia, että kaikki puhuvat englantia”, Rannikko toteaa.
Yhteisen kielen puute voi olla jopa vaarallista, Rannikko pohtii. Jos vaikkapa pähkinäallergikko ei pysty selittämään allergiansa vakavuutta tarjoilijalle, voi annos koitua asiakkaalle kohtalokkaaksi.
Lähde: HS.