Hyvästit Suomen pullonpalautusjärjestelmälle? – Varoitus ”olutpullodirektiivistä” teollisuusalalta
Kauppa ja teollisuus pelkäävät kovaa lisälaskua alan toimijoille Suomessa, jos EU:n pakkausaikeet toteutuvat. Teollisuus näkee, että uusi asetus romuttaisi Suomen panttijärjestelmän.
Kierrätys. Suomen elintarvike- ja panimoteollisuuden mielestä EU:ssa ei ymmärretä hyvin toimivaa pohjoismaista mallia.KUVA: ANTTI MANNERMAA
EU:n komission uuden pakkausasetuksen läpimeno tarkoittaisi, että esimerkiksi olutpulloja pitäisi täyttää aiempaa enemmän uudelleen. Nykyään Suomessa käytännössä kaikki pullot ja tölkit palautetaan kauppaan, ne rikotaan ja materiaalista valmistetaan uusia.
Suomessa elintarviketeollisuuden, panimoalan ja kaupan liitot ovat säikähtäneet asetusta.
”Tavoite on hyvä, että jätettä vähennetään, mutta ei voi olla vain yhtä tapaa päästä siihen tavoitteeseen”, tiivistää Panimoliiton toimitusjohtaja Tuula Loikkanen asetuksen ongelmat.
Asetuksen pelätään aiheuttavan Suomessa satojen miljoonien laskun ja romuttavan nykyisen panttijärjestelmän.
”Olemme kritisoineet sitä, että komissio sanoo tämän olevan ympäristön kannalta parempi malli, mutta vahvaa näyttöä heillä ei ole ollut. On sanottu, että vasta syyskuussa julkaistaan lisää tutkimuksia asiasta.”
”Kuluttajat ovat erittäin sitoutuneita siihen. Suomessa ja Pohjoismaissa saamme materiaalit kierrätykseen. Meillä taitaa olla muutama toimija tällä hetkellä, jotka jonkin verran keräävät ja pesevät pulloja, mutta se on hyvin hyvin, hyvin pienimuotoista.”
Näin ei ole kaikissa muissa maissa. Esimerkiksi Keski-Euroopassa pulloja pestään yhä laajasti. Matka panimolta kauppaan ja takaisin voi olla vain kymmeniä kilometrejä. Suomessa paluuta tällaiseen ei ole pelkästään jo etäisyyksien takia, Loikkanen katsoo.
Teollisuuden mielestä EU on siirtämässä painopistettä kierrättämisestä liiaksi uudelleenkäytön edistämiseen. Laajaan uudelleenkäyttöön siirtyminen merkitsisi valtavaa muutosta, joka edellyttäisi massiivisia investointeja ja vaikuttaisi merkittävästi alan elinkelpoisuuteen. Käytännössä uudelleentäyttövelvoite edellyttäisi kahden rinnakkaisen järjestelmän ylläpitämistä, ala pelkää.
”Koska Keski-Euroopassa tätä tehdään, niin kyllähän kaikki muutkin voivat tätä tehdä, siellä ajatellaan.”
Tästä on kyse
EU:n pakkausasetus
EU:n komission ehdotus pakkauksia ja pakkausjätteitä koskevaksi asetukseksi suitsisi kasvavaa pakkausjätteen määrää.
Esimerkiksi kertakäyttöisiä ruoka- ja juomapakkauksia ei saisi käyttää ravintoloissa ja kahviloissa 2030 alkaen.
Kielletyiksi joutuisivat myös kertakäyttöiset hedelmien ja vihannesten alle pienpakkaukset ja hotellien minikokoiset kosmetiikka-, shampoo- ja muut pakkaukset.
Yhä useamman pakkauksen pitäisi olla kierrätettävä tai biohajoava. EU haluaa lisätä uudelleenkäyttöä. Suomessa valtioneuvosto otti asiaan kantaa helmikuussa. Valtioneuvosto piti asetusehdotuksen tavoitteita yleisesti ottaen hyvänä.
Valtioneuvoston mukaan tietyistä vaatimuksista pitäisi voida poiketa kokonaisympäristövaikutusten arvioinnin perusteella.
Oluen myynti vähenee
| Juoma | 2023 | 2022 | Muutos | Muutosprosentti |
|---|---|---|---|---|
| milj. l. | milj. l. | milj.l. | % | |
| Olut | 93,1 | 94,9 | -1,9 | −2 |
| Siideri | 6,1 | 6,6 | -0,6 | −8 |
| Long drinkit* | 19,6 | 16,5 | 3,1 | 19 |
| Virvoitusjuomat | 90,7 | 86,9 | 3,8 | 4 |
| Kivennäisvedet | 38,9 | 36,1 | 2,8 | 8 |
| Kokonaismyynti | 248,4 | 241,2 | 7,2 | 3 |
*Sisältää lonkeron ja miedot alkoholijuomasekoitukset
LÄHDE: PANIMOLIITTO
Panimoala uskoo asetuksen iskevän erityisesti pienpanimoihin. Tämä johtuu siitä, että esityksen toteutuessa kaikkien valmistajien, paitsi mikroyritysten, olisi myytävä tietty osa juomistaan uudelleen käytettävissä pulloissa. Näin ollen niiden perusta ja olemassaolon edellytykset katoavat yhdellä iskulla. Pienet ja keskisuuret yritykset eivät pysty järjestämään tyhjien pakkausten noutoa ja pesua uudelleen käyttöä varten, ala pelkää.
Jättilasku
Uusi asetus toisi juomia valmistavan teollisuuden mukaan arviolta 450–700 miljoonan euron investointitarpeet. Tarvittaisiin uusia pullovarastoja, purkulaitteita, pullonpesulaitteita ja tarkastajia, pastörointilaitteita, kuljettimia, merkintälaitteita ja niin edelleen.
Kauppa on laskenut, että nykyisten myyntineliöiden käyttömuutoksen investointikustannus olisi satoja miljoonia. Lisäksi kauppa menettäisi myyntituloja, kun myymälätilaa käytettäisiin pullohuoneisiin. Pullojen lajittelu ja käsittely pesua varten maksaisi 40 miljoonaa vuodessa.
Kuljetuskustannukset pullojen pesusta olisivat jopa 80 miljoonaa.
”Koko Suomessa puhutaan sadoista miljoonista. Emmekä edes tiedä, onko tämä ympäristön kannalta parempi ratkaisu.”
Lähde: US