Pellot saatiin kylvettyä tänäkin keväänä – ostolannoitteita korvattiin osin karjanlannalla

Talvella pelättiin, että peltoja jää kylvämättä, kun muun muassa lannoitteiden hinnat nousivat jyrkästi. Toisin kävi – lähes joka pellonnurkka on viljelty.

Pohjalaispellot on tullut kylvettyä tänäkin keväänä tuotantokustannusten rajusta hinnannoususta huolimatta. Talvella pelättiin, jääkö osa pelloista kylvämättä alan kustannuskriisin vuoksi.

ProAgria Etelä-Pohjanmaasta arvioidaan, että joitakin yksittäisiä tiloja on saattanut jättää kylvämättä, mutta hehtaarimääriin ei ole tullut suuria muutoksia.

– Ei ainakaan suuria määriä ole jäänyt kylvämättä. Toki varmasti on yksittäisiä tiloja, joilla kustannusten nousu on ollut sellainen niitti, jotta on lähdetty mietittimään muita vaihtoehtoja. Kyse ei kuitenkaan ole järin suurista hehtaarimääristä, arvioi toimialapäällikkö Juha-Matti Toppari.

ProAgria Etelä-Pohjanmaan hallituksen puheenjohtaja Maarit Noppa uskoo käyneen päinvastoin kuin mitä talvella pelättiin: joka nurkka on kylvetty.

– Kevättalvella oli kova kuhina ja kähinä siitä, että jopa isot tilat jättäisivät viljelemättä ja lannoitteet vaihtaisivat vielä omistajaa eli niitä ostettaisiin tilalta toiselle. Mutta en ole kuullut, jotta näin olisi käynyt.

Ilmajokelainen Maarit Noppa arvioi, että pohjalainen viljelijä ei aivan heti anna periksi.

– Pohjalainen viljelijä laittaa maahan kaiken minkä pystyy. Tämä yleinen tilanne on myös nostanut päätään: yritetään viljellä jokainen nurkka jollakin viljelykasvilla.

Tuottoisimmat lohkot ensimmäisenä

Sekä ProAgria Etelä-Pohjanmaan että Keski-Pohjanmaan edustajat toteavat, että kalliita ostolannoitteita on käytetty tänä keväänä osin vähemmän tai niitä on korvattu karjanlannalla. Ostolannoitteita on myös kohdennettu tuottoisille peltolohkoille.

ProAgria Keski-Pohjanmaan hallituksen puheenjohtajan, lohtajalaisen viljelijä Tapani Orjalan tiedossa ei ole kylvämättä jättäneitä tiloja alueelta. Lohkojen tuottoarvoa on kuitenkin puntaroitu tarkasti ja ostolannoitteiden käyttöä harkittu, Orjala kertoo.

– Siellä missä on satopotentiaalia, niitä lohkoja on priorisoitu. Lannoitteita ja muita tuotantopanoksia on käytetty pelloille, joista voi odottaa kunnon satoa.

Karjanlantaa enemmän, mutta ei mielin määrin

Tapani Orjala uskoo, että ostolannoitteita on korvattu tiloilla paljon tänä kevään karjanlannalla.

– Karjanlannan käyttö on riippunut siitä, miten sitä on ollut saatavilla järkevästi levitettäväksi.

Karjanlannan käyttöä jarruttavat jonkin verran ravinnerajat.

– Ei sitä mielin määrin voi pelloille laittaa. Ehtojen mukaiset ravinnerajat voivat tulla vastaan. Esimerkiksi turkiseläinten lannalla fosforiarvot ylittyvät herkästi.

Kävivätkö tilat kauppaa karjanlannalla?

– Ei minun korviini ole tullut. Karjatiloilta on aiemmin luovutettu lantaa toisille tiloille, mutta nyt karjatilat käyttivät lannan itse, eikä sitä riittänyt muille, Juha-Matti Toppari toteaa.

Keväästä opittavaa tuleville vuosille

Toimialapäällikkö Juha-Matti Toppari uskoo, että tämän kevään selviytymiskeinoja hyödynnetään tiloilla jatkossakin. Viljelyä mietitään aikaisempaa tarkemmin.

– Uskon, että monta vuotta mennään eteenpäin korkeilla tuotantokustannuksilla. Varmasti tiloilla tarkennetaan, kuinka panoksia käytetään ja missä niitä käytetään. Viljelykiertoakin varmasti mietitään tarkemmin.

Topparin mukaan viljelijän on elettävä ajan hermoilla.

– Pitää tietää, mihin päin mennään. Kyllä tästä keväästä tuli paljon oppia tulevia vuosia ajatellen.

Etelä-Pohjanmaalla, Pohjanmaalla ja Keski-Pohjanmaalla kevään kylvötyöt ovat loppusuoralla.

Lähde: yle.fi