”Aivopesu” voi mullistaa Alzheimerin taudin hoidon
Oululainen tutkimusryhmä kehittää menetelmiä, joilla voi tehostaa aivojen puhdistumista.
Monitieteellinen tutkimuskonsortio on tutkinut sekä “aivopesuria” että kevyempiä menetelmiä, joilla voitaisiin lisätä aivojen puhdistumista. Hiirillä on saatu sen avulla hyviä tuloksia, ja nyt tutkimuksia tehdään ihmisille. ADOBE STOCK/AOP
Ihmisen aivot ovat mielenkiintoinen elin. Ne ovat kuin nesteessä lilluva sieni, johon imeytyy ja josta valuu nesteitä ulos veren ja selkäydinnesteen mukana. Nesteiden kiertoa kutsutaan aivojen glymfaattiseksi järjestelmäksi.
– Se toimii huoltomiehen tavoin eli puhdistaa aivot kuona-aineista nukkumisen aikana, mutta myös huoltaa niitä tuomalla ravintoaineita, professori Vesa Kiviniemi kertoo.
– Aivoista peräti 80 prosenttia on nestettä. Isoimpien valtimoiden ja laskimoiden ulkopinnoilla on viemäreitä, joiden kautta glymfaattinen järjestelmä huoltaa aivojen aineenvaihduntaa suonten sykkeen voimalla.
Professori Kullervo Hynysen tutkimusryhmän alun perin Torontossa kehittämä “aivopesuri” eli focused-ultrasound (FUS) kiinnostaa myös kansainvälisesti. Sen avulla voi olla mahdollista puhdistaa aivot esimerkiksi Alzheimerin taudissa niihin kertyvistä kuona-aineista. Se tapahtuu avaamalla veriaivoeste hetkellisesti. Veriaivoeste suojelee aivoja.
– Olemme tutkineet aivoja ultranopealla kuvantamisella ja huomanneet, että aivojen puhdistuminen tapahtuu verisuonten seinämien hitaiden supistelujen eli vasomotoristen aaltojen, hengityksen synnyttämien pulssien ja valtimoiden impulssien kautta. Neurologisissa sairauksissa, kuten epilepsiassa, narkolepsiassa ja Alzheimerin taudissa, niissä on huomattavia häiriöitä, Kiviniemi avaa tutkimustuloksia.
Häiriö synnyttää muistihäiriöitä
Aivojen toimivuuden kannalta on tärkeää, että niihin tulee yhtä paljon nestettä sisään kuin sitä menee ulos. Jos esimerkiksi valtimo, laskimo tai selkäydinnesteen kanavat menevät tukkoon, syntyy nopeasti vaarallisia ongelmia.
– Häiriö glymfaattisessa puhdistusjärjestelmässä eli aivojen viemäröinnissä synnyttää hitaammin vuosien mittaan ilmeneviä muistihäiriöitä ja kognitiivisia ongelmia. Esimerkiksi epilepsiassa ja Alzheimerin taudissa sen arvellaan olevan yksi merkittävä tekijä, Kiviniemi sanoo.
Kiviniemen tutkimusryhmä on tutkinut näitä kolmea pulsaatiota useassa taudissa yhdessä Oulun yliopistollisen sairaalan OYS:n neurologien kanssa. Hän kertoo, ettei ole nähnyt yhtään raskaan sarjan neurologista tautia, joissa ei olisi muutoksia yhdessä tai useammassa pulsaatiossa.
– Näissä taudeissa potilailla on niistä yksi tai jopa kaikki pahasti vinksallaan. Muutoksia ei näy itse sydämen sykkeen tai hengityksen rytmissä, mutta kun katsoo vaikutuksia aivoissa, niin pulssien voimakkuus voi olla paljon pienempi tai isompi kuin terveillä kontrolleilla. Hurjimmissa taudeissa ne voivat olla molemmissa ääripäissä eri pulsaatioissa yhtä aikaa, Kiviniemi selittää alustavia löydöksiä.
Hän toteaa, että vielä ei kuitenkaan tiedetä, mitä se tarkoittaa. Paljon on siis vielä tutkittavaa.
Pulssit vastaavat vain osasta puhdistumista
On ajateltu, että aivojen puhdistuminen tapahtuu niin, että verisuonten ympärillä olevat viemärit kuljettavat pulssien vaikutuksesta aineenvaihdunnan jätteitä ulos aivoista.
– Jätteitä syntyy vähän samaan tapaan kuin rakentaessa lastuja ja töhkää. Aivoissa syntyy aineenvaihdunnan seurauksena esimerkiksi proteiinimetaboliitteja, maitohappoa ja muita aineita, jotka pitää saada liikkeelle. Aivot tarvitsevat myös koko ajan lisää päivän aikana kuluttamiaan aineita, kuten suoloja ja glukoosia, Kiviniemi selittää.
Ravintoaineet puolestaan kulkeutuvat verisuonia pitkin aivoihin. Kiviniemen johtama tutkimus on saanut aiemmin rahoitusta, mutta lisää tarvitaan. Etenkin FUS-laitteen hankintaan tarvitaan vielä rahaa. Tavoite on löytää tehokkaita lääkkeettömiä keinoja, joita sitten voidaan tarvittaessa tehostaa lääkkeellisin keinoin.
– Olin Roomassa kokouksessa syyskuussa, ja siellä yksi johtavista tutkimusryhmistä arveli, että glymfaattinen järjestelmä vastaa noin kolmasosasta ihmisen aivojen puhdistumisesta. Tämä ryhmä arvosti suuresti uusia havaintojamme keinoista tehostaa glymfaattista puhdistumaa, Kiviniemi toteaa.
Lähde https://www.iltalehti.fi/terveysuutiset/a/a314ed02-fa3c-4fe0-839b-bf93caf40584