Bensalasku kutistuu minimiin hypermiling-ajotyylillä – 15 vuoden takainen ilmiö tulee taas
Vilkaisu bensa-aseman hintatolppaan saa tänä päivänä hiukset nousemaan pystyyn. Voisiko polttoaineenkulutusta laskea ilman autonvaihtoa tai elämän hankaloittamista?
Oi niitä aikoja – kaksi vuotta sitten. PETE ANIKARI
arttu.toivonen@iltalehti.fi
Tänään klo 7:28
Jos termi ”hypermiling” ei ole tuttu, niin avataan juttu kertomalla mistä siinä on kyse. Yhdysvalloissa vajaat parikymmentä vuotta sitten bensiinin hinta lähti rajuun nousuun, mikä sai käytännössä puoli-ilmaiseen menoveteen tottuneet jenkit kauhistelemaan kasvanutta liikkumisen hintaa. Vähänpä toki tiesivät: kun helmikuussa 1999 bensiini oli maksanut 0,962 dollaria gallonalta eli 0,25 dollaria litralta. Toukokuuhun 2001 mennessä hinta oli ”pompsahtanut” 0,46 dollariin litralta.
Prosentuaalinen nousu oli tietysti raju, vaikka suomalaisittain hinta oli nousunkin jälkeen naurettavan halpa, ja on edelleen vaikka huomioitaisiin dollarin ja euron vuosien mittaan tapahtuneet hintavaihtelut. Syksyllä 2005 bensiini maksoi Yhdysvalloissa jo 0,78 dollaria litralta ja heinäkuussa 2008 jo 1,09 dollaria.
Säästöliekille
Tuo hinnannousu sai amerikkalaiset tarttumaan autonsa rattiin entistä herkemmällä otteella. Toyota Prius oli juuri noussut eräänlaiseksi osittain tiedostavan amerikkalaisen statussymboliksi ja mikä oli noustessa: japanilainen ja silloin vähän erikoisen näköinen hybridiauto kun kulutti alle puolet siitä mitä keskiverto jenkkiauto tuolloin imuroi bensiiniä kiduksiinsa.
Prius-entusiastit keksivät kokeilla miten vähällä polttoaineella pystyisi ajamaan normaalit ajot: hypermiling oli syntynyt. Viime aikona rajusti nousseet polttoaineen hinnat ovat nostaneet hypermiling-ajamista uudelleen tietoisuuteen.
Mistä hypermilingissä tarkalleen on kyse, ja mitä siihen kuuluvia kikkoja kannattaa lopulta soveltaa omassa autoilussa?
Ei saa täältä enää tiikeriä tankkiin.
Tappituntumalla matkaan
Vanha kikka on hyödyntää muiden, yleensä kuorma- tai linja-autojen taakse syntyvää ”imua”, eli matalan ilmanpaineen aluetta jolla ilmanvastuskin on tietysti pienempi kuin puhtaassa ilmassa ajaessa.
Kikka oli tietysti tuttu Nascar-kisoista, joissa hieman nopeamman kaverin perässä pystyi ajamaan muutaman sentin tai tuuman turvavälillä, ja hyödyntämään vielä ”slingshot”-nimellä tunnetun ilmiön ohittaessa sen nopeammaksi tiedetyn auton, yleensä vielä juuri ennen maaliviivaa.
Huonona puolena tässä tietysti oli, että olematon turvaväli tarkoitti selvästi noussutta peräänajoriskiä, ja raskaan ajoneuvon takana ajaminen tarkoittaa yleensä hiekka- ja kivisuihkua jolla saa autostaan kuorittua maalit ja lakat pois.
Myöhemmin perille
Paljon parempi keino säästää polttoainetta on tietysti ajaa hiljempaa. Riippuu aivan auton mallista, mutta jokainen km/h lisää nopeuteen kasvattaa ilmanvastusta (kun nopeus kaksinkertaistuu, ilmanvastus nelinkertaistuu.
Nyrkkisääntönä voi pitää, että useimmilla tavanomaisilla automalleilla nopeuden nosto 100 km/h:ssa lukemaan 120 km/h nostaa kulutusta 1-3 litralla. Tämän huonona puolena toki on, että perille pääsee hitaammin kuin vaikkapa rajoitusten mukaan ajamalla.
Oikeat rengaspaineet auttavat säästämään polttoainetta. PEKKA VIRTANEN
Huollettu kuluttaa vähemmän
Auton kunnolla on myös väliä. Hyvin huollettu auto kuluttaa vähemmän polttoainetta kuin ylimalkaisesti huoltamatta jätetty: tuoreet sytytystulpat, puhtaat suodattimet, liukkaat (eli ohuet) moottoriöljyt ja esimerkiksi vähävastuksiset renkaat riittävän korkeilla rengaspaineilla auttavat polttoaineen säästössä.
Tosin, liian ohut öljy joka alittaa tehtaan asettamat minimit saattaa aiheuttaa ongelmia liian alhaisen öljynpaineen muodossa, ja ylitäytetyt renkaat kuluvat keskeltä eivätkä toimi auton alustana kanssa yhteen esimerkiksi yllättävässä väistö- tai jarrutustilanteessa.
Jarrut on muutakin kuin vauhdin surma
Jarruttaminen kuluttaa bensiiniä – tai ei jarruttaminen sinänsä, vaan se vauhtiin uudelleen kiihdyttäminen. Vältä siis jarruttamista risteyksiin, mutkiin ja liikennevaloihin niin paljon kuin mahdollista. Nosta kaasupoljin ajoissa ja anna auton vauhdin hidastua itsekseen.
Pyri ajamaan mutkista jouhevalla ajolinjalla, vähän samaan tyyliin kuin moottoriradalla: ulkokaarteesta sisäkaarteen apexiin ja jälleen ulkolaidalle. Tämän huonona puolena on tietysti siihen liikennevalomateluun takana hermostuvat kanssaliikkujat ja ajolinjoja ahnehtiessa muut autoilijat, jotka haluaisivat käyttää omaa osuuttaan tiestä.
Rullaati rullaati
Rullaaminen, eli auton valuttaminen vapaalla on taloudellista. Toki manuaalivaihteiset nykyautot katkaisevat polttoaineensyötön kun kaasupoljin nostetaan ylös, mutta rullaamalla mäet vapaalla, moottori tyhjäkäynnillä voi säästää polttoainetta. Siinä tosin kikka ei tule polttoaineen syötön katkaisemisesta vaan siitä miten pitkälle auto kulkee tyhjäkäynnillä.
MAINOS: Himoslomat
Himos tarjoaa ennätysmäärän tapahtumia kesällä – kaikkea lavatanssifestareista rekkanäytökseen
Tässä on tosin pieni, joskin marginaalinen ongelma: auton on tasapainoisempi hallittava yllättävissä tilanteissa jos siinä on veto päällä, sillä esimerkiksi luistoon lähtenyt etuvetoauto oikaistaan painamalla kaasupoljin pohjaan. Ja vapaalla se taas ei tuota haluttua tulosta.
Jotkut nykyiset automaattilaatikkoiset autot vaihtavat vapaalle heti kun kaasupoljin nostetaan ylös. Tämä tehdään tietysti juuri polttoaineensäästömielessä, mutta näihin autoihin on rakennettu toki myös koodinpätkä, joka vastaavasti naksauttaa vaihteen salamannopeasti takaisin päälle jos jotain yllättävää tapahtuu: autolla jarrutetaan, tehdään nopea väistöliike tai vastaavaa.
Suunnittele reittisi
Julkisuudessa vaaditaan ”turhan autoilun lopettamista”, vaikka ”turhaa autoilua” tuskin kukaan on harrastanut näillä litrahinnoilla enää pitkiin aikoihin. Ylimääräisiä turhia lenkkejä tosin voi välttää sillä, että oikeasti suunnittelee ajonsa huolellisesti. Ruoka-, rauta-, kukka-, puutarha-, vaate-, ja viinakaupassa voi käydä myös samalla reissulla saman päivän aikana. Koska ajamatta jätetty kilometri säästää enemmän polttoainetta kuin säästäenkään ajettu kilometri.
Tarpeettomat pois kyydistä
Ylimääräisen tavarankin voisi jättää pois. Kattoteline lisää kulutusta helposti litralla, takakontissa kulkeva hiekoitushiekka, betonisäkki, sorkkarauta tai pajavasara puolestaan nostavat kulutusta kiihdytyksissä kun auton moottorilla on enemmän rahtia hinattavana. Huonona puolena tässä puolestaan on, että koskaan ei tiedä koska tarvitsee betonia tai pajavasaraa.
Pillit ja viheltimet pois päältä
Auton sähkölaitteet kuluttavat bensiiniä – ihan totta, ei auton laturi ilmaiseksi siellä konehuoneessa pyöri, vaan jokainen päälle kytketty sähkölaite lisää laturin vastusta ja sitä kautta myös polttoainenkulutusta. Päiväajovalot säästävät tipan tai kaksi verrattuna xenoneihin tai hehkulamppuihin, turhaan päälle jäänyt takalasinlämmitin taas muutaman tipan lisää, huonoa musiikkia ilman syytä soittava radio ottaa sekin osansa.
Jos kuljettajassa on sadistin tai matkustajissa masokistin vikaa, voi toki kesällä jättää myös ilmastoinnin pois päältä. Säästö on helposti puoli litraa sadalla kilometrillä oikeissa olosuhteissa. Huonona puolena tässä tosin on, ettei matkaseura viihdy kovin pitkään tulikuumassa autossa.
Vai onkohan se hyvä puoli?