Estonian ja WTC-iskun kokenut matkatoimistoyrittäjä kertoo, kuinka pahasti korona on iskenyt alaan: “Ne olivat pieniä muutoksia tähän verrattuna”

– Miten selviämme syksyyn? Tätä kysyi matkatoimistoyrittäjä Satu Mäntyvaarayhteisöpalvelu Twitterissä(siirryt toiseen palveluun) sunnuntaina.

Vastauksia tuli kymmeniä, ja jotkut ottivat Mäntyvaaraan yhteyttä myös henkilökohtaisesti.

Mäntyvaara omistaa Kotkassa perinteikkään Kymenmatkat-matkatoimiston. Yritys on vienyt suomalaisia maailmalle runsaan neljännesvuosisadan ajan.

Nyt matkoja vain perutaan, ja kassan pohja häämöttää. Kauppa pysähtyi täysin sen jälkeen, kun koronaviruspandemiaan liittyvät matkustusrajoitukset tulivat voimaan maaliskuun loppupuolella. 

Mäntyvaara vastaa puhelimeen ja huokaa syvään. Tilanne vetää paikoin sanattomaksi.

– Tiedän, että puskurirahastoa pitää olla ja kyllä meillä onkin. Mutta toivomus on, että hallitus tulee apuun ennen kuin kassakriisi kolkuttelee ovella, Mäntyvaara sanoo.

Rahaa ei tule, mutta sitä pitää palauttaa

Kymenmatkat on kokenut 90-luvun alun laman, Estonia-laivan uppoamisen ja kaksoistornien kaatumisen Yhdysvalloissa. Ne vähensivät matkojen kysyntää hetkellisesti.

Koronaviruspandemian aiheuttama äkkipysäys on omaa luokkaansa. Matkat peruuntuivat yhdellä rysäyksellä eikä uutta myyntiä tule.

Samaan aikaan asiakkaalla on oikeus saada rahansa takaisin peruuntuneista matkoista matkatoimistolta. Esimerkiksi lentoyhtiöt, matkanjärjestäjät ja hotellit eivät palauta rahoja matkatoimistoille samassa tahdissa.

– Aiemmat ovat olleet pieniä muutoksia verrattuna tähän, mikä nyt on meneillään. Esimerkiksi sars-virus ei koetellut meitä oikeastaan ollenkaan, Mäntyvaara sanoo.

Kymenmatkat työllistää hänen lisäkseen kolme kokoaikaista ja yhden osa-aikaisen työntekijän. Lisäksi yrityksellä on ollut kesäisin sesonkityöntekijöitä.

Nyt työntekijät ovat osittain lomautettuna, mutta esimerkiksi matkojen peruutuksia tehdään koko ajan.

Neljä viidestä matkatoimistosta lomauttanut

Kymenmatkat ei ole tilanteessaan yksin.

Matkatoimistoja edustava Suomen matkailualan liitto (SMAL) teki kaksi viikkoa sitten jäsenyrityksilleen kyselyn, jonka perusteella jopa yli 40 prosenttia matkatoimistoista voi ajautua selvitystilaan.

Kauhuskenaario voisi toteutua vuoden loppuun mennessä, jos tukitoimet eivät kohtaa matkatoimistojen tarpeita. Toistaiseksi matkatoimistoja ei ole SMALin tietojen mukaan mennyt konkurssiin.

SMALiin kuuluu noin 180 matkatoimistoa ja muuta matkajärjestäjää. SMALin verkkokyselyyn vastasi jäsenistä yli sata, ja vastaukset kattavat valtaosan Suomen matkapakettimyynnistä.

– Matkatoimistokonkurssien suuri määrä on se huonoin skenaario, mitä voi kuvitella. Toiveena on, ettei tilanne pääsisi kehittymään niin pahaksi, mutta ihan selkeä taloudellisen tuen tarve alalla on, toimitusjohtaja Heli Mäki-FräntiSMALista sanoo.

Lähes 80 prosenttia SMALin jäsenyrityksistä on joutunut lomauttamaan henkilöstöään.

Suurimmissa vaikeuksissa ovat yritykset, jotka myyvät Kymenmatkojen tapaan matkapaketteja. Jos matka peruuntuu, matkatoimisto on velvollinen palauttamaan rahat asiakkaalle 14 vuorokauden kuluessa.

– Onneksi jopa kilpailu- ja kuluttajavirasto(siirryt toiseen palveluun) (siirryt KKV:n sivuille) on todennut, että 14 päivää ei ole realistinen aika tässä tilanteessa, Mäki-Fränti sanoo.

Matkatoimistot tarvitsisivat suoraa tukea

Ainakin 50:lle SMALin jäsenyritykselle on jo myönnetty tukea ely-keskuksen tai Business Finlandin kautta. Lisäksi osa yrityksistä on hakenut Finnveran takaamaa lainaa.

– Kyllä tukitoimia on käytetty ja niitä on osattu hakea. Kuinka pitkälle niillä voi kukin toimintaansa pyörittää on toinen kysymys, Mäki-Fränti sanoo.

Kymenmatkat on saanut Business Finlandilta 28 000 euron kehittämisrahan. Sillä tehdään markkinaesiselvitystä ja lisäyksiä verkkokauppaan.

Mäntyvaara on tuesta kiitollinen, mutta olisi toivonut ennemmin suoraa, rahallista kriisitukea. Kehittämistyötä on vaikea tehdä, kun selvitettävänä on monta juoksevaakin asiaa.

Samaa palautetta on SMALin mukaan tullut muistakin matkatoimistoista. Kehittämisraha ei paikkaa kassavajetta tai maksa palkkoja, vaan se on käytettävä kehittämiseen – riippumatta siitä, olisiko yrityksen liiketoimintamalli normaalitilanteessa täysin toimiva.