Etätyön jatkoa suositellaan kaikilla työpaikoilla, mutta toisia painaa jo yksinäisyys: Jaksavatko kaikki etätöitä syksyyn asti?
Monessa yrityksessä valmistellaan jo osittaista paluuta työpaikoille. Moni jää silti yhä työskentelemään kotiin. Joidenkin tuottavuus on parantunut etätöissä, mutta toisia painaa yksinäisyys ja kaipuu konttorille.
HALLITUS linjasi, että etätöitä on suositeltavaa jatkaa kaikilla työpaikoilla, joissa siihen on mahdollisuus. Miten jaksavat työntekijät tilanteessa, jossa etätyöskentelylle ei näy loppua?
”Tämä on tilanne ja sen mukaan eletään”, tiivistää tuntonsa Helsingin Paloheinässä kotonaan etätöitä tekevä Aino Heikkinen.
Heikkinen työskentelee Digi- ja väestötietoviraston (DVV) henkilöstöjohtajana ja on tehnyt kaikki työnsä kotona nyt kahden kuukauden ajan.
”Olen ekstrovertti ja saan voimaa ihmisistä, joten ihmisten tapaamista on tosi kova ikävä”, hän sanoo.
Kun Heikkinen selvitti työyhteisössään poikkeusarjen sujumista kyselyllä, valtaosa vastanneista oli sitä mieltä, että etätyö on sujunut hyvin tai erittäin hyvin.
”Kaipauksen kohteita oli monia: kollegat, nauru, jonkun toisen tekemä ruoka, jopa työmatkat ja se, että työlle ja vapaa-ajalle on eri tila.”
Heikkisen etäkonttorin kotona jakavat mies ja yhdeksäsluokkalainen. Jo aiemmin krooninen koirakuume on yltynyt seuratessa Etäpäivän eläimet -nimistä kanavaa työyhteisön slack-kanavalla. Slack on yrityskäyttöön suunniteltu viesti- ja ryhmätyöalusta.
”Virtuaalinen työyhteisö syntyi nopeasti. Valtionhallinnossa mennään muutenkin kohti monipaikkaista työtä, ja tämä on vakuuttanut, että ainakin meillä siihen pystytään ja voimme auttaa muitakin hankkeessa.”
PIENET lapset ja huoli omaisista ovat tuoneet monen etäpäiviin myös hankaluuksia.
”Etätyö ei ole ongelma, eristys on”, muistuttaa Terveystalon johtava työterveyspsykologi Antti Aro.
Etätyöstä on tavallisesti paljon hyötyä keskittymisen kannalta, kun erilaista hälyä on vähemmän.
”Sen sijaan eristäytymisessä jää paljon informaatiota puuttumaan. Voit olla videoyhteydessä ja nähdä kuvan, mutta se on eri asia kuin luonnollinen ihminen. Joudut arvaamaan osan informaatiosta.”
Kun eristäytymisen päättymisestä ei ole varmaa tietoa, tilanne on Aron mukaan erityisen rasittava.
Etätyötä pääsääntöisesti tekevän on nyt huolehdittava palautumisestaan.
”Etätyössä helposti istutaan pitkiä aikoja paikallaan. Runsas tauotus on paikallaan. Moni on sitä jo kantapään kautta oppinut.”
Kun etätyö jatkuu läpi kesän, ilmastoidut konttorit jäävät haaveeksi. Parin viikon tauon jälkeen myös koululaiset jatkavat pyörimistään kotinurkissa.
”Tämä ei ole normaali etätyötilanne, jossa on keskittymisrauha. Sikäli toivoisi, että koululaisten harrastus- ja leirimahdollisuuksia avattaisiin pian.”
KESÄLLÄ työntekoa voi siirtää myös ulos ja vaikka mökille. Aro muistuttaa kuitenkin ergonomiasta.
”Kaunis ajatus tehdä töitä laiturin nokassa voi olla ergonomisesti hankala.”
Elinkeinoelämän keskusliitossa (EK) yllätyttiin, että etätyösuositus jatkuu syksyyn. Johtaja Taina Susiluodon mukaan EK:n ja yritysten pohdinnoissa ollaan jo pitkällä siinä, miten työpisteille voidaan turvallisesti asteittain palata.
”Taloutta on avattava taudin ehdoilla, ja siihen löytyy maalaisjärkisiä arjen keinoja. Siksi olisimme toivoneet, ettei etätyösuositusta vietäisi syksyyn saakka.”
TALOUDEN avaaminen vaatii Susiluodon mukaan sitä, että töitä on voitava asteittain tehdä myös työpisteillä. ”Arjen kohtaamisilla ja yhteisellä ideoinnilla on oma merkityksensä”, sanoo Susiluoto.
Niin kauan kuin koronavirukseen ei ole rokotetta tai lääkettä, malli on Susiluodon mukaan todennäköisesti yrityksissä se, että osa työskentelee etänä ja osa työpaikalla.
Etätyöskentelystä on yrityksissä saatu myös paljon hyviä kokemuksia – enemmän kuin olisi osattu odottaa. Moni asia on Susiluodon mukaan tehostunut valtavasti.
”Toisaalta esimerkiksi yksin asuvat saattavat olla tosi yksinäisiä. Toisilla taas on härdelli kotona ja venytään aikamoisiin suorituksiin.”
Kunta-ala otti koronakriisin iskiessä suurimman digiloikan. Aiemmin se oli muita aloja jäljessä etätyöskentelyn edistämisessä.
”Muutos on ollut valtava kunnan eri ammattiryhmissä, mutta kaikki on sujunut yllättävän hyvin”, arvioi Kuntatyönantajien (KT) johtava työelämän kehittämisen asiantuntija Niilo Hakonen.
Juuri ennen epidemiaa helmikuussa KT julkaisi kattavan etätyöraportin, jossa kannustettiin kuntia kehittämään etätyön mahdollisuuksia.
”Koskaan ei ole tehty näin ajankohtaista raporttia, vaikka ei siinä osattu ennakoida mitään tällaista tapahtuvaksi”, sanoo Hakonen.
HALLITUKSEN suositus etätyön jatkamiseen oli Hakosen mielestä odotettu ratkaisu. Eniten keskustelua ovat käyneet opettajat, jotka nyt palaavat takaisin työpaikoilleen.
”Yhteydenottoja etätyön hankaluuksista on tullut vähän. Tilanteet ja olosuhteet toki vaihtelevat, kun lapsia ja etätyöläisiä on kotona eri nurkissa.”
Suomalaiset ovat Hakosen mukaan vastuullisia etätyöskentelijöitä.
”Aluksi ongelma varmasti monella oli, ettei työskentelyä osattu tauottaa. Taidot ovat ehkä kehittyneet matkan varrella.”
KT:n aiemmissa selvityksissä kuntien työntekijöillä on ollut etätyöstä lähes pelkästään myönteisiä kokemuksia.
”Tosin etätyötä on aiemmin tehty tavallisesti 1-2 päivää viikossa. Kielteisemmät kokemukset ovat liittyneet siihen, jos etätyötä on tehty kokoaikaisesti.”
ARO muistuttaa, että etätyöhön on tähän asti suhtauduttu ristiriitaisesti.
”Toisaalta on raportoitu tuottavuudesta ja toisaalta on ollut luottamuspula, että tekevätkö ihmiset mitään vai vetävätkö lonkkaa.”
Tällainen pohdiskelu jää Aron mukaan nyt historiaan. ”On huomattu, että asiat pyörivät jopa paremmin, joten huoli väärinkäytöksistä massiivisessa mitassa on täysin turha.”
Asiantuntijatyössä elämään jää sopiva yhdistelmä etätyötä ja konttorilla oloa.
”Ei ole järkevää raahautua joka päivä toimistolle, mutta työyhteisöönkin on suuri kaipuu. Lisäksi on niitä, joille etätyö ei sovi, eli he voivat etätyössä huonosti”, Aro toteaa.
Lähteet: hs.fi