Harri Kuokkanen on bodaava black metal -muusikko, joka puolustaa eläinten oikeuksia ja pohtii totaalikieltoa lihansyönnille

Heideggeriläisestä filosofiasta inspiroituneen Kuokkasen mielestä ihmisen pitäisi nöyrtyä luomakunnan edessä, eikä päinvastoin.

JUSSI MANKKINEN

Viime toukokuussa Seiska-lehti kirjoitti, kuinka Emma-gaalassa Vuoden Metalli -kategoriassa ehdolla oleva Hooded Menace -yhtyeen vokalisti Harri Kuokkanen on illan yllättäjä, ja kuinka tämän “superkireät nahkahousut huokuvat alalajin estetiikkaa.”

Kuokkasta itseään kuvailu hieman huvittaa:

– Ei minulla ole mitään seksisymbolina olemista vastaan, mutta todellinen yllätys olisi varmaankin ollut se, että olisin pukeutunut toisella tavalla. Vitsikästä tässä on myös, että kaikesta miehekkyydestään huolimatta nuo nahkahousut ovat itse asiassa Lidlin naisten legginssit.

Raamikas ja tummanpuhuvalla tyylillä leikittelevä Harri Kuokkanen tunnetaan parhaiten kauhuteemoilla mässäilevästä, death ja doom metalia sekoittavasta Hooded Menacesta, mutta kotimaisen äärimetallin syvemmässä päädyssä hän on vaikuttanut jo pitkään. Siellä hänellä tuntuu olevan jatkuvasti käynnissä lukemattomia eri projekteja.

Tällä hetkellä Kuokkanen soittaa rumpuja muun muassa Ride for Revengessä, Pussiesissa, Regere Sinisterissä ja Toisessa kivikaudessa. Tämän lisäksi hän tekee alusta loppuun saakka kaiken mahdollisen Hail Conjurerissa, joka on yhden miehen kokonaisvaltainen sukellus olevaisuuden ytimeen.

– Minulle ei millään riitä pelkästään yksi musaprojekti, koska löytyy niin monenlaisia asioita, joihin on intoa ja paloa. En ajattele musiikkia genrerajotteisesti, mutta joidenkin asioiden kohdalla lokerointi tuntuu mielekkäältä, Kuokkanen perustelee.

Yhteiskuntaan kaivataan lisää filosofista ajattelua

Kuokkasen henkilökohtaisin lokero on vuonna 2017 perustettu Hail Conjurer, jonka tiimoilta hän tekee musiikkia suorastaan hengästyttävän kuumeisella tahdilla. Viime vuonna ilmestyivät kokopitkät Hail & Fire– ja Sinister-levyt sekä Maailmansyöjä-albumi Metsäkirkko-yhtyeen kanssa. Tänä vuonna Hail Conjurerilta on jo valmistunut kaksi demoa ja myöhemmin tässä kuussa päivänvalon näkee myös uusi albumi.

Hail Conjurerin primitiivisen black metalin lähtökohdat ovat harvinaiset: taustalla nimittäin kummittelee fenomenologian isä eli saksalaisfilosofi Martin Heidegger (1889-1976). Kiistelty filosofi keskittyi olemisen kysymyksen pohtimiseen eli siihen, mikä on kaiken näyttäytyvän mieli ja perusta.

Hail Conjurerilta löytyy muun muassa Lichtung-kappale, joka viittaa Heideggerin samannimiseen valaistumis-termiin.

– Olla valaistu tarkoittaa, että on maailmassa-olemisena valjennut itselleen, ei minkään toisen avulla, vaan niin, että on itse tämä aukeama valolle, Heidegger selvittää asiaa vuonna 1927 ilmestyneessä Sein und Zeit -teoksessaan.

Kuokkasen mielestä suomalaisessa yhteiskunnassa filosofia on kaikonnut jonnekin taka-alalle, heideggeriläisyydestä puhumattakaan.

– Jos filosofia on yhteiskuntamme toiminnassa taustavoimana, niin aika hyvin se on jonnekin jemmattu. En löydä isossa mittakaavassa mitään kovin filosofista asennetta siihen, miten asioita ajetaan tai miten niitä yleisesti käsitellään.

Pikkunäpertelyn sijaan Kuokkanen kaipaisi isoja linjoja – ja ihmiskunnan nöyrtymistä.

– En tarkoita nöyrtymistä kristillisessä mielessä – että meidän pitäisi löytää paikkamme luomakunnan ja Jumalan välistä ja että luomakunta olisi meidän hyödynnettävissämme, vaan ihan päinvastaista. Meidän pitäisi löytää paikkamme tämänpuoleisessa maailmassa luonnon reunaehdoilla ja jättää jumaluudet ja muut vastaavat korkeintaan työkalun asteelle.

Lihansyönnille totaalikielto?

Harri Kuokkasen luontoa kunnioittavalla ajattelulla ja arvomaailmalla on pitkä historia. Hän on harjoittanut jo kauan luonnonsuojelua erilaisten järjestöjen ja myös kansalaistottelemattomuuden kautta.

– Määritelmällisesti kansalaistottelemattomuuden kohdalla puhutaan väkivallattomasta toiminnasta. Rauhanomainen lain rikkominen, jonka avulla ravistellaan ihmisten mukavuudenhalua tai arkipäiväistä toimintaa on hyväksyttävää, jos sillä tuotetaan hyvää ei-inhimillisille olennoille ja niiden elinympäristöille.

Kuokkasen mielestä suurinta osaa ihmisen sellaisesta toiminnasta, jota pidetään yleisesti normaalina ja hyväksyttävänä, pitäisi tarkastella todella kriittisesti.

– Ihminen haluaa kuvitella olevansa muuta luontoa moraalisesti korkeammalla tasolla, mutta tämä on pelkkää itsepetosta.

Kun Kuokkaselta kysyy, pitäisikö ihmisten määrää saada vähennettyä luonnon pelastamiseksi, hän vastaa empimättä, että pitäisi.

– Ei ole varmaankaan minun tehtävänäni neuvoa, miten. On kuitenkin selvää, että jos isossa kuvassa systeemin päämääränä on jatkuva talouskasvu, sellaiseen yhtälöön ei mitenkään mahdu väestön väheneminen.

Kaiken edellä mainitun perusteella ei liene mikään yllätys, että Kuokkanen on vannoutunut kasvissyöjä.

– En halua olla tekemisissä eläinten hyväksikäytön kanssa, enkä halua sellaista myöskään tukea. Minulle eläimet eivät ole ruokaa, eikä minun tarvitse elääkseni syödä niitä.

Jos ihmiset vain haluaisivat muutosta, sellainen syntyisi helposti, Kuokkanen painottaa. Mutta kun eivät halua.

– Yksi mahdollisuus olisi lihansyönnin täydellinen kieltäminen. Minua eivät haittaisi yhtään valinnanvapauden takia vuodatetut kyyneleet, jos tämä tarkoittaisi sitä, että tuotantoeläinten hyväksikäyttö loppuu. Toisaalta en jaksa jeesustella yksilötasolla ihmisten arkipäivän valinnoista: koneisto on jo niin iso, ettei huomauttelulla ole suurtakaan merkitystä. Jos räksytän asiasta jollekin, siitä aiheutuu lähinnä vitutusta.

0:17

-0:13Harri Kuokkanen metsässä.

Black metaliin kuuluu yksilöllisyys

Joidenkin mielestä heideggeriläisestä filosofisesta pohdinnasta, luonnonsuojelusta ja kasvissyönnistä voisi olla pitkä matka bodaamiseen, mutta Harri Kuokkasen kohdalla näin ei ole. Kuokkanen kutsuu itseään kehonrakennuksen tiimoilta pitkän linjan sunnuntaiharrastelijaksi, jolle myönteinen asenne liikuntaa kohtaan ei alun perin ollut mikään itsestäänselvyys.

– Taiteellisuuden ja urheilullisuuden vastakkainasettelu lienee monelle tuttu ilmiö, enkä ollut nuorempana millään tavalla liikuntamyönteinen ihminen. Kehonrakennukseen liittyvä voimaharjoittelu kuitenkin kolahti nimenomaan yksilöllisyyden ja itse tekemisen kautta. Se on yksi väylä palauttaa omaa mielentilaa kehon toimintoihin ja siihen, että on tässä maailmassa kehollisesti läsnä.

Keikoilla Kuokkanen pullistelee useimmiten ilman paitaa, ja kirjailija Robert E. Howardin luomaa Conan the Barbarian -fantasiahahmoa muistuttavasta tyylistä on tullut hänen tavaramerkkinsä. Visuaalisia yhtymäkohtia löytyy myös Judas Priestin ja Manowarin kaltaisiin klassikkoyhtyeisiin.

– Tyylini on muodostunut luontevaksi tavaksi olla lavalla tai kuvissa: kyse on omasta tulkinnastani metalliestetiikan tiimoilta. En kuitenkaan koskaan muista ajatelleeni salilla maastavetosarjaa tehdessäni, että nyt yleisö on varmaan tyytyväinen, kun yläselän epäkäslihakset pullottavat lavalla.

Kuokkasen mukaan lihansyönnillä ei ole mitään merkitystä lihasten kasvattamisessa.

– Yhteiskunnassamme vallalla oleva lihansyöntinormi mahdollistaa tietämättömyyttä ravitsemustottumusten suhteen. Jos ymmärtää, millaisia makroravinteita tarvitsee ja mitä pitää syödä jotta voimaurheilusta on jotakin hyötyä, silloin ei ole merkitystä sillä, onko mukana eläinkunnan tuotteita.

Harri Kuokkasen edustamat ja ajamat asiat eivät ole ihan jokapäiväistä kauraa valtavirtametallin parissa, puhumattakaan äärimetallista, jossa lavalla saatetaan nautiskella naudanverta tai rekvisiittana voivat toimia sianruhot. Kuokkasen mukaan hänen ajatuksensa solahtavat kuitenkin vaivattomasti black metalin ideologiaan.

– Etenkin black metalin kontekstiin kuuluu yksilöllisyyden pyrkimys ja se, ettei koko ajan hiihdellä valmista latua pitkin. Siinä vaiheessa kun noudatetaan orjallisesti samaa kaavaa, ollaan kaukana siitä, millaisia asioita kyseisen alakulttuurin pitäisi edustaa.

Lähde https://yle.fi/uutiset/3-12600379