Hirvenmetsästys alkaa vaiheittain eri puolilla maata – hirvieläinkolarien riski kasvaa syksyn myötä

Hirvijahdin ensimmäinen jakso alkaa Lapissa, Kuusamossa ja Taivalkoskella syyskuun 1. päivä. Samaan aikaan muualla maassa aloitetaan hirven, valkohäntäpeuran ja kuusipeuran metsästys vahtimalla.

Hirvivaarasta varoittava merkki kannattaa ottaa tosissaan ja höllätä kaasujalkaa. Etenkin syksyllä kolaririski on suuri. Kuva: Miska Puumala

Lapissa, Kuusamossa ja Taivalkoskella päästään hirvijahtiin syyskuun alussa. Muualla maassa tänään alkaa hirven, valkohäntäpeuran ja kuusipeuran vahtimismetsästys, jonka tavoitteena on vähentää sato- ja liikennevahinkoja. Vahtimismetsästyksessä eläinten ajaminen ja koiran käyttäminen on kiellettyä. Hirven osalta vahtimismetsästys on rajoitettu pelloille.

Suomen riistakeskus kertoo tiedotteessaan, että pyyntilupamäärät ovat aiempaa pienempiä hirvieläinkantojen pienentymisen vuoksi. Suomen riistakeskus on myöntänyt tulevalle metsästyskaudelle 31 142 hirven, 70 945 valkohäntäpeuran, 645 kuusipeuran ja 18 metsäpeuran pyyntilupaa.

Hirvikannan pienentymisen seurauksena hirven pyyntilupamäärä vähentyi koko maassa noin 15 prosenttia.

Hirvenmetsästys jatkuu Pohjois-Suomessa kiimarauhoituksen jälkeen 7. lokakuuta. Varsinainen hirven metsästysaika alkaa samaan aikaan Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnissa. Muualla Suomessa varsinainen hirven metsästysaika alkaa viikkoa myöhemmin eli 14. lokauuta ja päättyy koko maassa 15. tammikuuta.

Valkohäntäpeuran varsinainen metsästysaika alkaa koko maassa 30. syyskuuta ja päättyy 15. helmikuuta. Metsäkaurista saa metsästää koko maassa 1.9.–15.2., mutta ajavan koiran käyttäminen on kiellettyä 29.9. saakka.

Valkohäntäpeurakanta keskittyy voimakkaasti Varsinais-Suomen, Satakunnan, Uudenmaan sekä Etelä- ja Pohjois-Hämeen riistakeskusalueille ja kantaa on viime vuosina pyritty leikkaamaan tehostetulla metsästyksellä. Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan Suomessa oli talvella 2022–2023 noin 120 000 valkohäntäpeuraa ja kanta pienentyi edelliseen vuoteen nähden noin 14 prosenttia.

Tulevalle metsästyskaudelle myönnetty valkohäntäpeuran pyyntilupien määrä on hieman edellisvuotta pienempi, mutta tiheimpien kantojen alueella tavoitellaan edelleen korkeaa saalismäärää. Viime metsästyskaudella saaliiksi saatiin noin 67 000 valkohäntäpeuraa.

Syksyiset säät ja pimeys lisäävät hirvieläinonnettomuuksien riskiä. Valkohäntäpeurakolareita tapahtuu runsaasti Etelä- ja Lounais-Suomessa. Myös metsäkaurisonnettomuudet ovat yleistyneet viime vuosina.

“Hirvieläinkolarit painottuvat syksyyn, jolloin hirvieläimet liikkuvat muun muassa kiima-aikojen ja talvilaitumille siirtymisen vuoksi. Samaan aikaan sateiset ja hämärät olosuhteet liikenteessä ovat usein hankalia”, riistapäällikkö Jani Körhämö Suomen riistakeskuksesta kertoo.

Lähde : MT.