Jättimäinen aurinkopaneelipuisto teki Sulkavasta kerralla hiilineutraalin

Runsaan 2 000 asukkaan kunta muuttui kerralla energian suhteen hiilineutraaliksi, kun Suomen toiseksi suurin aurinkopaneelipuisto liitettiin sähköverkkoon.Jaa artikkeli

Aurinkopaneelipuisto SunSulkava on noin seitsemän hehtaarin laajuinen.

Aurinkopaneelipuisto SunSulkava on noin seitsemän hehtaarin laajuinen. 

Terhi Torikka

Eteläsavolainen Sulkava on tiettävästi Suomen ensimmäinen kunta, joka pystyy laskennallisesti tuottamaan kaiken kunnan vuodessa käyttämän sähkön paikallisesti aurinkopaneeleilla.

Suomen toiseksi suurin, noin 9 000 kaksipuolisesta aurinkopaneelista koostuva, SunSulkava-puisto otettiin käyttöön maaliskuussa. Avajaisia vietettiin 9.5.

Sulkavalle haluttaisiin lisää aurinkoenergiainvestointeja, kertoo kunnanhallituksen puheenjohtaja Kaisa Ralli. Takana puiston rakentaneen Solarigon toimitusjohtaja Antti Koskelainen sekä Sulkavan kunnanjohtaja Juho Järvenpää.

Sulkavalle haluttaisiin lisää aurinkoenergiainvestointeja, kertoo kunnanhallituksen puheenjohtaja Kaisa Ralli. Takana puiston rakentaneen Solarigon toimitusjohtaja Antti Koskelainen sekä Sulkavan kunnanjohtaja Juho Järvenpää.  Kuva: Saara Lavi

”Ensin innostuimme kiinteistökohtaisista järjestelmistä, mutta se johtikin tähän. Pienen kunnan näkökulmasta tämä on iso juttu. Sulkava on nyt hiilineutraali”, iloitsi kunnanhallituksen puheenjohtaja Kaisa Ralli (kesk.) SunSulkavan avajaisissa.

Hankkeessa kunnan rooli on vuokrata maata aurinkopuistolle. Se tuo kunnalle vuokra- ja kiinteistöverotuloja. Kunta ostaa puistossa tuotettua sähköä, jonka ostaminen alkuperätakuulla on mahdollista myös muille.

Aurinkopuiston rakentamisesta vastasi Solarigo Systems Oy ja puiston tuottaman sähkön kunnalle toimittaa Lumme Energia. Molemmat kuuluvat SuurSavon Sähkö -konserniin.

Sulkavan kunnan ja SuurSavon Sähkön yhteistyö aurinkoenergiaan liittyen käynnistyi vuonna 2021 ja työt puiston alueella alkoivat kesällä 2022. Puisto on kooltaan noin kymmenen jalkapallokentän kokoinen ja vähentää hiilidioksidipäästöjä noin 400 tonnia vuodessa.

Sulkavalainen Tarmo Summanen pysähtyi aurinkopuiston avajaisiin matkallaan kalastamaan.

Sulkavalainen Tarmo Summanen pysähtyi aurinkopuiston avajaisiin matkallaan kalastamaan.  Kuva: Saara Lavi

Hankkeen etenemistä nopeutti alueen valmis teollinen kaava. Nopeudesta oli se hyöty, että hankkeeseen ehdittiin saada investointitukea.

”Se mahdollisti toteuttamisen kannattavasti. Sujuvalla yhteistyöllä kunnan kanssa oli tässä ratkaiseva rooli. Puoli vuotta myöhemmin tuki olisi jäänyt saamatta”, SuurSavon Sähkön toimitusjohtaja Markus Tykkyläinen toteaa.

Hän katsoo aurinkoenergian merkityksen kasvavan myös pohjoisissa maissa ja toivoo, että Sulkavan mallia saataisiin monistettua muuallekin.

”Toiminta-alueemme sähköomavaraisuus on alle seitsemän prosenttia, mikä on Suomen heikoimpia. Alueelle on saatava lisää energiantuotantoa huoltovarmuuden turvaamiseksi.”

Ralli kertoo, että Sulkavan kunnan puolelta toiveissa olisi laajentaa aurinkoenergian tuotantoa alueella. ”Kaavoitukset jatkuvat.”

Kaksipuoliset aurinkopaneelit keräävät säteilyä myös takapuolelta.

Kaksipuoliset aurinkopaneelit keräävät säteilyä myös takapuolelta.  Kuva: Saara Lavi

SunSulkava-puiston teho on noin viisi megawattia ja se tuottaa noin 4 500 megawattia sähköä vuodessa.

”Parhaaseen tuottoon päästään kirkkaana kevätpäivänä, jolloin maassa on vielä myös lunta. Kaksipuoliset paneelit keräävät myös heijastuksen kautta tulevan säteilyn”, Solarigon toimitusjohtaja Antti Koskelainen kertoo.

Hän uskoo, että SunSulkava -puisto tuottaa sähköä noin 35–40 vuoden ajan. Sitä tiuhemmin uusimista vaativat lähinnä invertterit, jotka muuttavat auringosta saatavan tasavirran sähköverkkoon sopivaksi vaihtovirraksi.

Kolehmaisen mukaan samantyyppisiä hankkeita on vireillä nyt useita eri puolilla maata. Hän uskoo, että aurinkopaneelialueita voitaisiin hyödyntää sähköntuotannon ohessa myös laitumina. Lähde MT

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

Translate »