Kiinalaisten matkailijaryhmät eivät palaa Lappiin vielä tänä talvena
Rovaniemellä ja Lapissa matkailun kasvu on voimakasta. Aasian matkailua vähentää Kiinan korona-toipuminen ja se, että japanilaiset lentoyhtiöt eivät lennä Venäjän ilmatilassa.
Finavian Lapin lentokenttien rekrytoinnit talvisesonkia varten ovat onnistuneet, mutta Kittilässä asuntopula aiheuttaa vaikeuksia, kertoo Finavian lentoasemien aluejohtaja Jonna Pietilä (vas.). Oikealla Rovaniemen lentoaseman päällikkö Johan Juujärvi. Kuva: Eelis Rytkönen / Yle
Lapin matkailulla menee hyvin, mutta kiinalaisia vierailee ensi talvenakin vähän verrattuna koronaa edeltävään aikaa.
Syynä tähän ovat muun muassa Kiinan koronarajoitukset, jotka ovat poistuneet vasta elokuussa sekä kiinalaisten lentoyhtiöiden heikko tilanne.
– Kiinan ja Euroopan välillä vain noin 55 prosenttia lentopaikoista on palautunut verrattuna covidia edeltävään aikaan, Finavian reittikehityksestä ja myynnistä vastaava johtaja Petri Vuori kertoo.
Kiinalaisia omatoimimatkailijoita matkustaa yhä Suomeen, mutta esimerkiksi Rovaniemen katukuvasta tutut kiinalaisryhmät loistanevat ensi talvena yhä poissaolollaan. Maailmanlaajuisesti omatoimimatkailu on nouseva trendi, mutta Kiinaan se ei ole vielä yltänyt.
– Kielitaito ei ehkä ole kaikilla riittävä, ja kokevat, että on helpompi, kun joku on järjestänyt matkan,Vuori sanoo.
Kiinalaiset lentoyhtiöt lentävät Venäjän ilmatilassa, kun taas japanilaiset lentoyhtiöt eivät lennä Venäjän yli. Se on vähentänyt Japanista tulevaa matkailua. Aasiasta tulevassa matkailussa korostuvatkin muut maat, kuten Singapore.
Lapin matkailulla menee entistäkin lujempaa
Lapin lentokentille suuntautuvat lentomäärät ovat kokonaisuudessaan yhä kasvussa, vaikka jo viime talvena ylitettiin koronaa edeltävä taso.
Lokakuun lopussa alkavalla talvikaudella Lapin saavutettavuus paranee entisestään. Lentoyhtiöt tarjoavat noin 16 prosenttia lisää matkustajapaikkoja edelliseen talveen verrattuna. Talvikaudella 2023–2024 Rovaniemen lentoasemalle avautuu 12 uutta reittiä ja sinne palaa 11 reittiä.
Finavian mukaan Lapin lentoasemille mahtuu yhä lisää lentoja, mutta se vaatii entistä tarkempaa suunnittelua ja koordinaatiota, varsinkin Rovaniemellä ja Kittilässä.
Finavia ylläpitää myös Kemi-Tornion lentokenttää, jonka lentojen tulevaisuus on vaakalaudalla, kun hallitus kokoontuu budjettiriiheen ensi viikolla. Budjettiriihessä hallitus päättää valtion seuraavan vuoden talousarvioesityksestä.
Rahoitus on näillä näkymin loppumassa ensi huhtikuussa. Lapin kansanedustajat ovat toivoneet, että lentoja voitaisiin jatkaa tulevaisuudessa markkinaehtoisesti, mutta siihen asti valtion tuki on tärkeää.
Näyttää siltä, että ainakaan kansainvälinen matkailu ei jatkossakaan piristä Kemi-Tornion lentokenttää.
Finavian myynnistä vastaava Petri Vuori kertoo, että Meri-Lapissa matkailun saavutettavuus on rakennettu Rovaniemen ja Oulun kautta. Tärkeimpiä Kemin kohteita ovat lumilinna ja jäänmurtaja.
– Monilla matkanjärjestäjillä Rovaniemen matkaan on yhdistetty päivä tai kaksi Kemissä, Vuori kertoo.
Valtionyhtiö Finavia ylläpitää suurinta osaa Suomen lentokentistä.
Lähde; Yle.