Koronan ilmastovaikutuksista hurja arvio: Vähentää päästöjä enemmän kuin toinen maailmansota, mutta sekään ei riitä pysäyttämään ilmastonmuutosta

Koronaviruksen vaikutuksesta iIlmastopäästöihin on esitetty ensimmäisiä selviä lukuja.

Päästöjen on arveltu laskevan reippaasti maiden kovien poikkeustoimien vuoksi. Nyt ilmastoa ja energiaa seuraavat analyytikot ovat laskeneet päästölaskulle mittaluokkaa.

Uuden arvion mukaan koronavirus laskisi päästöjä enemmän kuin mikään talousromahdus aiemmin.

– Koronavirus voi laukaista suurimman vuosittaisen hiilidioksidipäästöjen laskun koskaan, suuremman kuin mikään edellisistä talouskriiseistä tai sodista, kirjoittaa analyytikko Simon Evans ilmastodataa käsittelevässä.

Evansin arvion mukaan päästöt voivat laskea globaalisti jopa 2 000 miljoonaa eli kaksi miljardia tonnia kuluvana vuonna. Määrä vastaa lähes kuutta prosenttia koko maailman päästöistä viime vuonna.

Talouden romahdukset kääntävät tyypillisesti päästökäyrät laskuun. Vuoden 2008 finanssikriisi jää kuitenkin kauas taakse, kun sitä vertaa nyt nähtävissä oleviin seurauksiin. 

Finanssikriisin jälkeen päästöt laskivat vajaat 500 miljoonaa tonnia.

Arvioitua kahden miljardin tonnin vähennystä voi hahmottaa vertaamalla lukua maailman suurimpiin päästäjiin. Samassa luokassa liikkuvat esimerkiksi Intian vuosittaiset päästöt. Intia on maailman kolmanneksi suurin ilmastopäästöjen aiheuttaja.

Vertailun vuoksi: Suomen kokonaispäästöt olivat toissa vuonna 56 miljoonaa tonnia hiilidioksidia.

Lukuun liittyy vielä epävarmuutta. Se on laskettu tietojen perusteella, joita liikenteen, energiankulutuksen ja teollisuuden vähenemisestä sekä bruttokansatuotteiden laskusta on toistaiseksi saatavilla.

Paljon tietoja puuttuu vielä, Evans painottaa.

– Maat ja alat, joista ei vielä ole tässä otettu huomioon, voivat kasvattaa määrää entisestään.

Päästövähennys on tonneissa valtava, mutta samalla se on murto-osa globaaleista päästöistä.

Hätkähdyttävä on huomio, että edes näin poikkeuksellinen lasku ei riitä rajaamaan ilmaston lämpenemistä vaadittuun 1,5 asteeseen.

Esimerkiksi YK:n ympäristöohjelma UNEP arvioi raportissaan(siirryt toiseen palveluun), että siihen pääsemiseksi päästöjä pitäisi vähentää vuosittain vieläkin enemmän. 

Määrä on raportin mukaan 7,6 prosenttia eli noin 2 800 miljoonaa tonnia.

1,5 astetta on ilmaston lämpenemisen turvallisena pidetty raja. Se on kirjattu Pariisin ilmastosopimukseen, jossa kaikki maailman maat ovat sitoutuneet rajaamaan lämpenemisen alle kahteen asteeseen. 

Koronasta ei vielä mitään merkkejä ilmakehässä

Aerosoli- ja ympäristöfysiikan professori Markku Kulmala Helsingin yliopiston Ilmakehätieteen keskuksesta uskoo, että analyytikoiden arvio koronan aiheuttamasta päästölaskusta on oikeansuutainen. 

Hänen mukaansa on kuitenkin epävarmaa, kuinka paljon hiilidioksidia voidaan päästää ilmakehään, että pysyttäisiin 1,5 prosentin polulla.

Päästöjen vaikutus ilmakehään ei ole suoraviivainen. Suurikaan pudotus ei välttämättä näy hiilidioksidipitoisuuden vähenemisenä.

Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on ilmastonmuutoksen tärkein muuttuja. Pitoisuus tarkoittaa käytännössä päästöjen ja nielujen erotusta. Nielut eli metsät ja meret imevät päästöistä noin puolet.

– Pitoisuus on se, mikä vaikuttaa ilmastonmuutoksen voimistumiseen, Kulmala sanoo.

Hänen mukaansa päästöjen vähenemisestä ei ole toistaiseksi mitään merkkejä ilmakehässä. 

Kulmala viittaa Mauna Loan mittausaseman tuloksiin. Keskellä Tyyntämerta sijaitsevalta asemalta löytyy maailman pisin aikasarja ilmakehän pitoisuuksista.

Mauna Loan tiedot (siirryt toiseen palveluun)ovat kaikille avoimia. Kulmala kehottaa katsomaan käyriä kuukausitasolla, sillä yksittäisissä päivissä on paljon vaihtelua.

Maaliskuun osalta mittari ei ole värähtänyt lainkaan, vaikka esimerkiksi Kiinassa päästöjen lasku tapahtui jo alkuvuodesta. Maa oli ensimmäinen, joka teki poikkeustoimia koronapandemian pysäyttämiseksi.

Mauna Loan data näyttää, että ilmakehän pitoisuus oli maaliskuussa 414 ppm eli enemmän kuin viime vuonna samaan aikaan. Mittayksikkö tarkoittaa miljoonasosaa; ilmakehässä on siis 0,4 promillea hiilidioksidia. 

Se ei Kulmalan mukaan ole yllättävää. Yksi syy on, että ilman sekoittuminen kestää. Koko maailman hiilidioksidipitoisuutta mitataan yhden havajilaisen vuoren huipulta.

Suurempi epävarmuustekijä ovat nielut. Noin puolet päästöistä jää ilmakehään, ja toinen puoli imeytyy meriin sekä metsiin ja maaekosysteemeihin.

Jos tämä jää vain muutaman kuukauden mittaiseksi, voi olla, että se ei näy ollenkaan ja menee normaalin vaihtelun piikkiin.Markku Kulmala, aerosoli- ja ympäristöfysiikan professori

Nielut vaihtelevat vuodenajan mukaan. Keväällä ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on huipussaan, sillä päästöt ovat talvella suurimmillaan ja pohjoisen pallonpuoliskon metsät lepotilassa. Syksyllä pitoisuus taas on pienin.

– Päästöjen muutos ei näy niin helpolla ja suoraviivaisesti, koska nielut eivät pysy vakiona. Jos päästöt vähenevät kuusi prosenttia, pitoisuus ei vähene saman verran.

Kulmala sanoo, että koronan aiheuttaman päästölaskun merkkejä voi alkaa näkyä ilmakehässä aikaisintaan kesällä tai alkusyksystä.

– Todennäköisempänä pidän, että se näkyy vasta vuoden päästä, mutta sillä edellytyksellä, että päästöjen väheneminen on kestänyt pidempään kuin kaksi tai kolme kuukautta.

Suurin kysymys onkin, kuinka kauan koronaviruksen aiheuttamat poikkeustoimet jatkuvat.

Kulmala muistuttaa, että Euroopassa ja Yhdysvalloissa aikaa on kulunut vasta muutama viikko. Kiinassa teollisuus ja liikenne taas alkavat jo tulla takaisin.

Koronan lopullisia ilmastovaikutuksia on hänen mukaansa hyvin vaikea arvioida. 

– Jos tämä jää vain muutaman kuukauden mittaiseksi, voi olla, että se ei näy ollenkaan ja menee normaalin vaihtelun piikkiin.

Yksi asia on kuitenkin koronan myötä jo näkynyt ilmassa ja selvästi: saasteiden väheneminen. 

Kiinassa ilmanlaatukartat näyttivät puhdistumista heti, kun liikenteen typpidioksidipäästöt laskivat.

Kulmalan mukaan nopeus johtuu siitä, että ilmansaasteet ovat lyhytikäisiä; jotkut elävät ilmakehässä vain minuutteja. Hiilidioksidi taas elää pitkään, noin sata vuotta. Siksi sen muutoksetkin näkyvät hitaammin.

Kulmala antaa esimerkin siitä, että ilmakehän reaktioita on toisinaan vaikea ennustaa. Sama ilmiö on ilmastotutkijoiden suurimpia kiinnostuksenkohteita tällä hetkellä. 

Vaikka Kiinassa ilmansaasteet ovat koronan myötä pudonneet, saastesumua syntyy yhä samalla tavoin kuin ennenkin.

Typen oksidien määrä on vähentynyt, mutta otsonin määrä on kasvanut. Ilmassa on enemmän yhdisteitä, jotka saavat aikaan höyryjä. Niistä taas muodostuu saastesumua.

– Ei ole niin helppoa puhdistaa ilmakehää saasteista. Kun pudotetaan jotain komponenttia, voikin olla, että joku lisääntyy.

Ilmastoa lämmittävä hiilidioksidi ei Kulmalan mukaan tarjoa samanlaisia yllätyksiä, koska se ei reagoi minkään kanssa.

Hän uskoo, että jos koronan aiheuttamat rajoitukset jatkuvat koko loppuvuoden, päästöt saattavat laskea jopa enemmän, kun analyytikot nyt ennustavat. 

Silloin mittarit Mauna Loalla värähtävät varmasti.

– Kaikesta aiheuttamastaan murheesta huolimatta tämä on erittäin hyvä ja hieno koe. Ihmiskunta on joutunut muuttamaan monta asiaa hyvin lyhyessä ajassa.

Aiheesta voi keskustella sunnuntai-iltaan klo 23:een.

Lähteet: yle.fi