Kylmyys hohkaa monen ruokakaupan avohyllyistä, vaikka ovet säästäisivät sähköä
Kaupan alan suurimmat ketjut S- ja K-ryhmä sekä Lidl kertovat, että ovien ja kansien käyttö on suositus kaikissa uudistettavissa myymälöissä. Monissa myymälöissä on kuitenkin avoimia kylmähyllyjä ja -altaita vielä vuosia.
SAARA HIRVONEN
Monissa marketeissa on metritolkulla avoimia kylmähyllyjä esimerkiksi eineksille, lihoille ja jugurteille, vaikka ovien ja kansien avulla säästyisi sähköä.
Suomessa kaupan ala käyttää noin 3–4 prosenttia kaikesta sähköstä. Eniten sähköä kuluu valaistukseen ja kylmälaitteisiin.
Motivan asiantuntijan Harri Heinaron mukaan kauppojen kaikissa kylmäaltaissa olisi hyvä olla avattavat tai liukuvat kannet ja vastaavasti kylmähyllyissä ovet.
Motiva on valtion kestävän kehityksen yhtiö, joka kannustaa energian ja materiaalien tehokkaaseen ja kestävään käyttöön.
– Kansittamalla saavutetaan merkittäviä säästöjä kylmälaitteiden sähkönkulutuksessa. Samalla pystytään vaikuttamaan myös positiivisesti kaupan sisäolosuhteisiin sekä tuotteiden lämpötilan hallittavuuteen ja tätä kautta niiden laatuun.
Tarkkaa arviota avoimen ja suljetun kylmälaitteen sähkönkulutuserosta ei ole ja se vaihtelee kauppojen koon ja laitteiden mukaan.
– Eri lähteiden perusteella kulutus voisi olla jopa neljäkymmentä prosenttia pienempi, Heinaro toteaa.
Kaupan alalla energiankulutusta on pyritty vähentämään selkeästi jo yli kymmenen vuoden ajan. Alan toimijat ovat Heinaron mukaan olleet jo pitkään mukana vapaaehtoisissa energiatehokkuussopimuksissa. Kylmälaitteiden kansitus on ollut yksi merkittävistä toimenpiteistä, joita toimijat ovat tehneet vuosien varrella.
Suositus ei toteudu kaikkialla – muutoksia vasta remonttien yhteydessä
Kaupan alan suurimmat ketjut S- ja K-ryhmä sekä Lidl kertovat, että ovien ja kansien käyttö on suositus kaikissa uudistettavissa myymälöissä. Osassa myymälöistä on kuitenkin edelleen avoimia kylmähyllyjä tai -altaita. Niiden uusimiseen menee vielä vuosia.
– Vanhemmissa myymälöissä ovien asentaminen jälkikäteen on vaikeaa tai suorastaan mahdotonta ilman kaupan koko teknisen järjestelmän laajempaa saneerausta, sanoo talotekniikkapäällikkö Antti Kokkonen K-ryhmästä.
Kokkosen mukaan vanhemmissa myymälöissä ovien lisääminen tarkoittaisi usein myös myymälän ilmanvaihtojärjestelmän remonttia, sillä niissä ei tyypillisesti ole kuivatustoimintoa ilmanvaihdossa. Käytännössä kesäaikana kostea ilma tiivistyy kalusteiden oviin ja aiheuttaa jopa lammikoita kaupan lattialle.
– Altaissa meillä on ollut kannet alusta asti vuodesta 2002. Samoin maitokaapeissa on ovet, mutta niin kutsutuissa normaaleissa kylmäkalusteissa ei ole ovia. Yöksi niiden eteen lasketaan verhot, jotka hoitavat energiatehokkuuden, sanoo kiinteistöpäällikkö Arttu Puhakka Suomen Lidlistä.
– Suositus toki on, mutta energiahukan ja -tehokkuuden osalta kysymys on laajemmasta kokonaisuudesta kuin yksinomaan myymäläkalusteiden ovista. Esimerkiksi hukkalämmön talteenotto ja kiinteistöjen eri järjestelmien tarpeenmukainen käyttö, sanoo energiaohjauksen päällikkö Matti Loukkola S-ryhmästä.
Yksikään ketjuista ei näe realistisena vaihtoehtona kylmätuotteiden keskittämistä sähkökatkojen vuoksi isompaan varastoon, josta henkilökunta noutaisi asiakkaiden tilaamat tuotteet.
Kauppojen energiatehokkuutta on pyritty parantamaan myös asentamalla LED-valaistusta, lisäämällä aurinkosähköä ja parantamalla kylmälaitteista saatavan hukkalämmön hyödyntämistä kiinteistön lämmityksessä. Lauhde-energiaa otetaan talteen lämpöpumpulla, jolla voi myös korvata kaukolämpöä kaupan lämmityksessä.
Suomen Suurimmassa Prismassa enemmän ovettomuutta kuin ovia
Suomen suurimman Prisman eli Helsingin Kannelmäessä sijaitsevan Prisma Kaaren johtaja Ilkka Riialin mukaan ovettomuus on käytännöllisyyskysymys.
– Meillä on valtavat asiakasmäärät, ovet eivät olisi käteviä ostajille. Ruuhka-aikoina esimerkiksi monissa hyllylaivoissa ovet olisivat jatkuvasti kiinni tai auki, jolloin saatu hyöty kaventuisi. Myös asiakkaiden ostaminen sekä tuotteiden esillepano olisi haasteellisempaa.
Ylen haastattelemat asiakkaat ovat osittain eri mieltä.
– Voisi kuvitella, että ovet olisivat energiatehokkaampia. Ovet eivät minun kokemukseni mukaan hidasta kaupassa käyntiä, sanoo espoolainen Jouni Teliö.
Helsinkiläisen Maria Smirnovan mielestä helteillä on mukavaa, kun kaupassa on viileämpää kylmälaitteiden luona kuin ulkona.
Smirnova pitää ovia hankalina erityisesti pienissä myymälöissä ja ahtaissa tiloissa. Tosin riippuu vähän tuotteista, esimerkiksi juustoille ei hänestä tarvita ovia tai kansia, mutta pakasteille tarvitaan.
– Kätevämpää on ilman ovia ja kansia, liian paljon säätämistä niiden kanssa. Jos on paljon ihmisiä, voi vahingossa lyödä jotakin toista, Smirnova sanoo.
Tosin Smirnovakin pitää ovia tarpeellisina, jos ne pienentävät energiankulutusta.
– Jos se auttaa säästämään energiaa, se on ehdottomasti parempi ratkaisu. En ole ikinä miettinyt sitä.
Forssalaisen Tomi Koiviston mielestä olisi järkevää käyttää ovia kylmälaitteissa.
– Totta kai ne pikkuisen hidastavat ja ovat vähän edessä, mutta en usko, että liikaa, Koivisto sanoo.
Helsinkiläinen Kristiina Lehtiniemi ei pidä siitä, että kaupassa on kylmä.
– Ovet vähentäisivät sitä, ettei kylmyys tulisi myymälän puolelle. Se olisi myös paljon energiatehokkaampaa.
Näin asiakkaat kommentoivat kylmäkalusteiden ovia ja kansia
KuunteleHelsinkiläinen Kristiina Lehtiniemi, forssalainen Tomi Koivisto, helsinkiläinen Maria Smirnova ja espoolainen Jouni Teliö kommentoivat kylmäkalusteiden ovien ja kansien tarpeellisuutta. Helsingin Kannelmäessä haastattelijana on Saara Hirvonen.
Kaaren kylmäkalusteet uusittiin viime vuonna, kun koko myymälä remontoitiin. Sähkönkulutus pieneni, vaikka ovia ei asennettu, kun laitteet vaihdettiin uudempiin.
– Vaikka kylmälaitteiden metrimäärä kasvoi, sähkönkulutus pieneni. Kalusteisiin on jälkeenpäin rakennettavissa ovet, joita vielä tilausvaiheessa ei nähty välttämättömiksi. Myös hukkalämpö otetaan talteen, Riiali sanoo.
Uusimpaan kauppaan eli Lippulaivaan kuitenkin rakennettiin ovet kaikkiin kylmäkalusteisiin.
Kauppoja saatetaan sulkea väliaikaisesti
Energian säännöstelyn yhtenä uhkana on väläytetty, että myös kauppojen aukioloaikoja supistettaisiin tulevana talvena sähkökatkojen vuoksi. Lopullista totuutta ei kukaan vielä tiedä.
Riiali ei pidä realistisena, että päivittäistavarakauppojen aukioloa jouduttaisiin säännöstelemään mahdollisten sähkökatkojen vuoksi.
– Säännöstely ei koske kaikkia, esimerkiksi sairaaloita. Samoin päivittäistavarakauppojen tuoretuotteet eivät voi olla ilman viilennystä asiakkaiden tuoteturvallisuuden vuoksi, jossa Suomi asetuksineen hyvin tarkasti ohjaa kauppojen säilytyslämpötiloja ja tuotteiden käsittelyä. Ei ole realistista, eikä mahdollista rajoittaa sähkön saantia, Riiali sanoo.
Hänen mukaansa kaupat pystyvät tarvittaessa laskemaan kulutusta ainakin hetkellisesti lämmityksen ja valaistuksen kautta.
Kaikissa kolmessa suurimmassa kauppaketjuissa ollaan valmiita muihin toimiin kuin alueellisiin sähkökatkoihin.
– Jos tulisi tällainen tehopulatilanne tai sen uhka, voisimme ohjata lämpöpumppuja pois päältä, jolloin sähkönkulutus siltä osin vähenisi ja korvautuisi kaukolämmöllä, sanoo talotekniikkapäällikkö Antti Kokkonen K-ryhmästä.
Lidlissä puolestaan testataan sellaista vaihtoehtoa, että pakkasvarastoja jäähdytetään tavallista kylmemmäksi yöllä, jolloin sähkönkulutus on pienempää kuin päivällä.
– Kun varastoa aletaan käyttää, se alkaa vähän lämpenemään, mutta sitä ei tarvitse jäähdyttää heti uudestaan, kun sitä on esijäähdytetty tarpeeksi, sanoo kiinteistöpäällikkö Arttu Puhakka.
Lähde https://yle.fi/uutiset/3-12576945