Lääkäri teki potilaille perusteettomia gynekologisia kokeita – tuomittiin seksuaalisesta hyväksikäytöstä
Sama lääkäri oli saanut myös muilta potilailta palautetta epäasiallisesta käytöksestä.
Potilaiden mukaan lääkäri oli jättänyt tekemiään keskeisiä toimenpiteitä kirjaamatta. Kuvituskuva. AOP
Helsingin hovioikeus ei muuttanut lääkäri Mikko Ilmari Orraisen, 51, saamaa tuomiota potilaidensa seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Itä-Uudenmaan käräjäoikeuden vuonna 2020 antama tuomio jää siis voimaan.
Orraisen syyksi luettiin käräjillä viisi seksuaalista hyväksikäyttöä. Oikeudessa käsitellyt teot tapahtuivat vuosina 2010-2016 Hyvinkäällä, Helsingissä ja Riihimäellä. Uhreille oli oikeuden mukaan tehty muun muassa perusteettomia gynekologisia kokeita.
Käräjäoikeus määräsi lääkärin 1 vuoden ja 3 kuukauden ehdollista vankeutta. Lisäksi hänet määrättiin suorittamaan ehdollisen vankeusrangaistuksensa ohessa 50 tuntia yhdyskuntapalvelua ja maksamaan uhreilleen korvauksia. Hovioikeus ei nähnyt tarpeelliseksi muuttaa tuomiota.
Iltalehti julkaisee ehdollisen tuomion saaneen lääkärin nimen poikkeuksellisesti, koska hän voi julkisten rekisteritietojen perusteella toimia edelleen lääkärinä.
Ahdistava kokemus
Jutussa asianosaisina olleet potilaat kuvailivat vastaanoton ilmapiiriä seksuaaliseksi ja kertoivat kokeneensa tilanteen ahdistavaksi.
Kaksi potilasta kertoi lääkärin johdatelleen keskustelun alapääasioihin saadakseen tekosyyn tehdä heille gynekologisen sisätutkimuksen. Tutkimukset eivät perustuneet vaivoihin, joiden vuoksi he olivat vastaanotolle hakeutuneet, ja ne kestivät poikkeuksellisen pitkään. Joissain tapauksissa 20 minuutin lääkärikäyntiin saattoi mennä yli tunti.
Potilaiden mukaan lääkäri käytti tutkimuksen aikana pelkkiä sormia, hieroi samaa kohtaa minuuttikaupalla eikä selostanut potilaille sen tutkimuksen kulkua.
Eräs potilas oli lääkärin vastaanotolla riisuutunut lähes alasti, jonka jälkeen lääkäri oli pyytänyt häntä kyykkäämään. Lääkäri itse seurasi takaapäin pelkkiin stringeihin pukeutuneen potilaan kyykkäämistä lähietäisyydeltä.
Potilaiden mukaan lääkäri oli myös jättänyt tekemiään keskeisiä toimenpiteitä kirjaamatta.
Yhtä lukuun ottamatta kaikki asianosaiset potilaat olivat synnyttäneitä naisia, joilla oli runsaasti kokemusta vastaavista tutkimuksista. Lisäksi kaksi potilasta oli terveydenhoitoalan ammattilaisia. Kuvituskuva. OLENA VASYLIEVA / ALAMY STOCK PHOTO
Palautteita epäasiallisesta käytöksestä
Yhtä lukuun ottamatta kaikki asianosaisina olleet potilaat olivat synnyttäneitä naisia, joilla oli runsaasti kokemusta vastaavista tutkimuksista. Lisäksi kaksi potilasta oli terveydenhoitoalan ammattilaisia.
Kaksi asianosaista oli kannellut lääkäristä Etelä-Suomen aluehallintovirastolle (avi), joka oli antanut lääkärille huomautuksen epäasianmukaisesta toiminnasta. Heidän lisäkseen kantelut aville oli tehnyt myös kaksi muuta potilasta, jotka eivät olleet asianosaisia oikeudessa.
Kyseinen lääkäri oli saanut myös muilta potilailtaan vastaavia kielteisiä palautteita, jotka eivät olleet johtaneet virallisiin valituksiin. Potilaspalautteiden vuoksi lääkäri oli siirretty Meilahdessa tehtäviin, joissa hän ei ollut potilaiden kanssa kahden. Sekä Mehiläinen että Terveystalo olivat päättäneet sopimussuhteensa lääkäriin epäasiallista menettelyä koskeneen palautteen vuoksi.
Hovioikeus kuvaili potilaiden kertomukset olivat johdonmukaisia ja ne olivat pysyneet muuttumattomina. Kokemukset lääkärikäynnin kulusta, kestosta ja ilmapiiristä olivat myös yhdenmukaisia. Syytteitä tukivat myös kyseisestä lääkäristä tehdyt muut valitukset.
Facebook yhdisti
Tuomiostaan valittanut lääkäri itse piti kaikkia tehtyjä tutkimuksia lääketieteellisesti perusteltuina ja kiisti, että hänellä olisi ollut seksuaalisia tarkoitusperiä. Mitään muistikuvia kyseisistä vastaanottotilanteista hänellä ei ollut.
Asianosaiset olivat päätyneet tekemään rikosilmoituksen jaettuaan kokemuksiaan Facebookissa ja tajuttuaan, että muillakin on samankaltaisia kokemuksia kyseisestä lääkäristä. Lääkärin mukaan asianosaisten kertomukset eivät olleet tästä syystä toisistaan riippumattomia.
Oikeus kuitenkin katsoi, ettei Facebook-kirjoituksiin tutustuminen ollut synnyttänyt aiheetonta epäasiallisen kohtelun kokemusta, jolla olisi ollut vaikutusta asianosaisten kertomusten uskottavuuteen. Kirjoitukset olivat oikeuden mukaan tarjonneet uhreille ennemmin rohkaisua.
Lähde https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/5395051e-cd11-40b7-bea1-456b8fc4dc91