Lomalle koronakäytävää pitkin, mukaan terveyspassi – Turismista riippuvaiset maat pohtivat, miten pelastaa edes osan tuloistaan

Matkailu kattaa jopa kymmeniä prosentteja eräiden Etelä-Euroopan maiden bruttokansantuotteesta. Tänä vuonna tuloista jää saamatta valtaosa.

KORONAVIRUKSEN vuoksi asetetut rajoitukset ovat käytännössä pysäyttäneet matkailun. Tämä on valtava ongelma monelle Etelä-Euroopan valtiolle, joiden talous on käytännössä riippuvainen turistien tuomista tuloista.

Esimerkiksi Kroatiassa matkailu tuottaa viidenneksen maan bruttokansantuotteesta. Maassa vierailee yli 20 miljoonaa turistia vuodessa. Eniten saapuu Itävallasta ja Saksasta.

Kroatian matkailuministeri Gari Cappelli on arvioinut, että koronakriisi leikkaa tämän vuoden matkailutuloista 75 prosenttia. Maassa mietitäänkin nyt kuumeisesti keinoja, joilla edes osa sesongin tuloista voitaisiin pelastaa.

”Matkailu voisi ensiksi alkaa syrjäisemmillä alueilla, yksityismajoituksissa, venesatamissa ja leirintäalueilla, jotka ovat lähellä luontoa ja joissa on helppo välttää kontakteja toisiin ihmisiin”, Cappeli arvioi.

Toiveikkaimpien arvioiden mukaan Kroatia voisi alkaa avata rajojaan 18. toukokuuta alkaen. Kokonaan toinen kysymys on, mistä kaikkialta ja millä ehdoilla Kroatiaan on tuolloin mahdollista matkustaa.

YHDEKSI ratkaisuksi on esitetty niin kutsuttuja koronakäytäviä, joista on keskusteltu ainakin Kroatian ja Tšekin pääministereiden välillä.

Koronakäytävät olisivat ennalta sovittuja maa- ja ilmareittejä, joita pitkin matkailijat voisivat kulkea kohdemaahansa. Käytävän käyttäjien olisi todistettava olevansa terveitä, jolloin he välttyisivät kahden viikon pakolliselta karanteenilta.

Ajatus on alun perin peräisin tšekkiläisten matkatoimistojen yhdistykseltä. Adrianmeren alue on Tšekeille ylivoimaisesti suosituin ulkomaan lomakohde. Vuonna 2019 pelkästään Kroatian Dalmatian alueella lomaili 800 000 tšekkiä.

Päätöstä Tsekin ja Kroatian välisistä koronakäytävistä odotetaan lähiviikkoina. Kyse olisi aluksi kahdenvälisestä järjestelystä, mutta sopimusosapuoliksi voisivat liittyä kaikki ne maat, joissa ”pandemia on hallinnassa”, esimerkiksi Slovakia, Slovenia, Unkari ja muutamat ”kaukaisemmat maat”.

Terveysviranomaiset kuitenkin varoittavat innostumasta ennen aikojaan. Ratkaisemattomia ongelmia on paljon.

Vielä ei tiedetä, miten tartuntariski minimoitaisiin esimerkiksi hotellien uima-altailla tai aamiaispöydissä. On myös vaikea varmistaa, etteivät matkailijat poikkea pois koronakäytävältä matkan aikana.

Iso osa matkailijoista saapuu Kroatiaan maateitse omilla autoilla. Maiden välissä on kaksi muuta valtiota, Itävalta ja Unkari, joista jomman kumman läpi matkailijoiden on kuljettava.

Mikään terveystodistus ei myöskään varmista sitä, ettei ihminen voisi saada tartuntaa testin ja matkalle lähtemisen välisenä aikana

Italiassa ongelmia pahentaa maan oma koronatilanne. Maa on yksi pahimmin viruksesta kärsineistä valtioista koko maailmassa.

Italiassa on tähän mennessä varmistettu lähes 200 000 koronataruntaa ja viruksen aiheuttamaan sairauteen on kuollut yli 26 000 ihmistä.

Viruksen torjumiseksi Italia on paitsi sulkenut ulkorajojaan, myös asettanut maan sisälle tiukkoja liikkumisrajoituksia, jotka ovat yhä voimassa.

Sisäisiä rajoituksia on tarkoitus ryhtyä purkamaan toukokuussa. Toistaiseksi on epäselvää, avautuuko maa tänä kesänä ulkomaisille matkailijoille ollenkaan. On myös täysin epäselvää, miten Italian koronatilanne vaikuttaa ihmisten haluun matkustaa maahan.

”Vie pari vuotta, ennen kuin pääsemme koronaa edeltävään tilanteeseen. Kesä 2020 on jo menetetty”, sanoo Italian matkailusihteeri Lorenza Bonaccorsiuutistoimisto AFP:lle.

Matkailu työllistää suoraan noin 4,2 miljoonaa italialaista.

MUISTA Etelä-Euroopan perinteisistä matkailumaista Kreikka on selvinnyt koronaviruksesta Italiaa helpommalla.

Kriisi kuitenkin iski Kreikan kannalta mahdollisimman ikävään ajankohtaan, sillä maa oli juuri nousemassa jaloilleen vuosikymmenen kestäneestä velkakrisiistä. Turistien euroille olisi maassa käyttöä.

Kreikka on parhaillaan avaamassa koronarajoituksiaan, mutta ulkomaalaisia matkailijoita maahan ollaan päästämässä aikaisintaan heinäkuussa. Tässäkin tapauksessa Kreikan matkailusesonki jäisi vain noin kolmen kuukauden mittaiseksi. Maassa tosin elätellään toiveita siitä, että kautta voitaisiin jatkaa loka- ja marraskuulle.

Kreikassakin on kuitenkin pohdittava, keitä kaikkia maahan voidaan päästää ja millä ehdoilla.

Matkailusta vastaava ministeri Charis Theocharis on ehdottanut, että maahan tulevilla matkailijoilla pitäisi olla terveyspassi, jossa olisi todistus virallisesta, koko EU:ssa hyväksytystä koronatestistä.

Theocharisin mukaan EU-kansalaisten matkailuun yritetään löytää unionin yhteiset säännöt. Hän pitää epätodennäköisenä, että EU:n ulkopuolelta tulevat matkailijat pääsisivät Kreikkaan tänä kesänä.

EU:N päätöksiä seurataan tarkasti myös unionien ulkorajojen toisella puolella. Adrianmeren rantavaltioista Montenegro ja Albania eivät ole EU:n jäseniä, mutta EU-maista saapuvien matkailijoiden merkitys on maille erittäin suuri.

Maille olisi taloudellinen katastrofi, jos EU päättäisi pitää ulkorajansa kiinni koko lomakauden.

Noin 650 000 asukkaan Montenegrossa käytännössä kaikki elävät tavalla tai toisella turismista, sanoo Budvassa Montenegrossa pientä huoneistohotellia pyörittävä Marko Pribilovic.

”Oma tilanteemme näyttää todella pahalta, sillä kaikki varaukset on peruttu heinäkuun loppuun asti, vain joitain varauksia on enää elo- ja syyskuulle.”

”Olemme onnellisia, jos saamme edes 20 prosenttia viime vuoden tuloista. Yritämme selviytyä keskittymällä suunnittelemaan ensi vuotta”.