Maapallon toiselta puolelta tuleva uusi taiteellinen johtaja vaikuttui, kuinka nuorta yleisöä Kansallisoopperassa on
Ohjaajana meritoitunut Thomas de Mallet Burgess siirtyy Suomen kansallisoopperaan Uuden-Seelannin kansallisoopperasta, mutta saa ohjata korkeintaan yhden produktion kahdessa vuodessa.
Thomas de Mallet Burgessin kausi alkaa Kansallisoopperassa elokuussa 2023. KUVA: SUOMEN KANSALLISOOPPERAVesa Sirén HS
SUOMEN kansallisooppera saa vaihteeksi taiteellisen johtoonsa ohjaajan, kun tällä vuosisadalla tehtävä on ollut laulajan (pian väistyvä Lilli Paasikivi) ja kapellimestarin (Mikko Franck) sekä aikoinaan myös silloisen pääjohtajan (Erkki Korhonen) hallussa.
Tehtävään nimettiin tiistain kokouksessa odotetusti englantilainen Thomas de Mallet Burgess (s. 1964). Hänen pomonsa on Kansallisoopperan pääjohtaja Gita Kadambi.
SUOMEN kansallisoopperan ja -baletin säätiön hallitus nimitti brittiohjaajan ehdolle jo syyskuussa, jonka jälkeen kuultiin henkilöstöryhmiä. Virallinen päätös tehtiin tiistaiaamuna yksimielisesti hallituksessa, mutta henkilöstöryhmien lausunnot olivat varauksellisempia.
”Orkesteri puolsi Thomasin valintaa. Laulajat jättivät neutraalin kannanoton. Taiteellinen henkilökunta antoi varauksellisen puollon”, pääjohtaja Gita Kadambi kertoo.
Kausi alkaa elokuussa 2023 ja se kestää neljä vuotta kolmen vuoden lisäoptiolla. Ensimmäinen uuden taiteellisen johtajan suunnittelema ohjelmisto nähdään vasta kaudella 2025–2026.
Oopperaa Thomas de Mallet Burgessin tapaan: Uuden-Seelannin kansallisoopperan produktiokuva Händelin Semelestä. KUVA: GARRY BRANDON
BURGESS valmistui Oxfordin yliopistosta ja toimi aluksi teatteriohjaajana, mikä oli tuttua hänelle jo kouluvuosilta.
”Soittelin kyllä viulua ja klarinettia, ja isä kuunteli joskus klassista pianomusiikkia ja sinfonioita. Mutta ensimmäinen ooppera, jonka kuulin, oli ensimmäinen ooppera, jonka ohjasin”, hän kertoi HS:lle tiistain tiedotustilaisuuden jälkeen.
Trinity College etsi tuolloin nimenomaan teatteriohjaajaa Menottin Medium-oopperalle, ja Burgess heräsi huomaamaan taidelajin mahdollisuudet.
”Ohjauksesta tuli suuri menestys, ja pääsin ohjaajien assistentiksi Lontoon Covent Gardenin Royal Opera Houseen. Se oli tärkeä oppimisprosessi huipputalossa.”
Hän kouli laulajien sijaisia sairaustapauksien aikaan toisten ohjaajien produktioihin, sai vähitellen tehdä uusintaohjauksia toisten ohjaajien produktioista ja lopulta omiakin ohjauksia. Normaali reitti siis.
Sen jälkeen häntä pyydettiin tekemään ohjauksia myös esimerkiksi Canadian Opera Companylle ja Malmön oopperaan.
Viulu sai kyytiä, kun Thomas de Mallet Burgess ohjasi Peter Maxwell Daviesin teoksen Eight Songs for a Mad King. Kuninkaana Robert Tucker. KUVA: JEFF MCEWAN
JOHTOTEHTÄVIIN hän nousi Wexfordissa Irlannissa Kansallisen oopperatalon luovana johtajana. Välillä hän toimi Yhdysvalloissa Cincinnatissa vierailevana oopperataiteen professorina.
”Palasin Irlantiin freelancerina, mutta talousnäkymät olivat sellaiset, että vaimoni ehdotuksesta muutimme Australiaan.”
Hänet valittiin Perthissä kaupungin kulttuuriohjelman johtoon. ”Siinä opin perusasioita myös budjetoinnista.”
Siinä ohessa Burgess perusti Perthissä Lost & Found -oopperaseurueen vuonna 2012 ja sai kiitosta vähemmän esitettyjen oopperoiden ja poikkeuksellisten esityspaikkojen esiintuonnissa.
”Olin jo huomannut, että oma seurue on ainoa mahdollisuus todella tutkia sitä, mikä on esiintyjien ja yleisön sekä teosten ja hyvin erilaisten esityspaikkojen vuorovaikutus.”
VUONNA 2018 hän nousi Uuden-Seelannin kansallisoopperan pääjohtajaksi ratkomaan kriisiä.
”Uudessa-Seelannissa on menossa suuri sosiaalinen ja kulttuurinen muutos, johon kuuluu dekolonisaatio ja alkuperäisasukkaiden oikeuksien huomioiminen. Rahoituspohja oli vaarassa, kun päärahoittaja halusi ohjelmistoon enemmän eri väestöryhmien tavoittavuutta ja diversiteettiä.”
Kausi on saanut kiitosta siitä, että Thomas de Mallet Burgess sai mukaan nuortakin yleisöä ja lupaustensa mukaisesti vei oopperaa myös pieninä produktioina poikkeuksellisiin esityspaikkoihin.
Samalla uusi linja herätti ristiriitoja, ja osa Uuden-Seelannin kansallisoopperan hallituksesta erosi.
”Otin riskejä. Muutoksen piti olla nopea ja tehokas, kuten vaadittiinkin. Myönnän, että kaikkia saavutuksiamme eivät kaikki arvostaneet. Mutta muutos oli suuri sekä taiteellisesti että taloudellisesti.”
TÄMÄ nimitys on toisenlainen, koska Suomen kansallisooppera ei ole vastaavassa kriisissä kuin Uuden-Seelannin kansallisooppera oli vielä 2018.
”Saan rakentaa terveelle pohjalle”, hän arvioi.
Onko nytkin luvassa poikkeuksellisia produktioita poikkeuksellisiin esityspaikkoihin?
”Se on osa kokonaisuutta, johon kuuluu myös perusohjelmisto Kansallisoopperan molemmissa saleissa.”
https://embed.sanoma-sndp.fi/ext/embed/?url=https%3A%2F%2Fwww.youtube.com%2Fwatch%3Fv%3D5TkdrvNAA8I
MIKÄ sai jättämään pääjohtajan pestin ja siirtymään ”vain” taiteelliseksi johtajaksi? Eikö Uudessa-Seelannissa ollut jatkokautta tarjolla?
”Johtokunta oli valmis jatkokauteen kahdeksi, kolmeksi tai viideksi vuodeksi aivan kuten olisin halunnut”, Burgess vakuuttaa.
”Olisin voinut jäädä nauttimaan työni hedelmistä, ja olihan sekä organisaation että taiteellisen johtajuuden yhdistäminen erittäin jännittävää suurten muutosten aikana.”
Hän huomauttaa yhdistelmäpestin olevan myös riskialtis.
”Kun Suomen kansallisooppera tarjosi puhtaasti taiteellista johtajuutta, se tuntui oikealta juuri nyt.”
Burgess myöntää halunneensa takaisin Eurooppaan jo perhesyistäkin. Hänen vanhempi tyttärensä opiskelee yliopistossa Britanniassa. Puoliso ja nuorempi tytär ovat valmiit muuttamaan Suomeen.
”Suomesta tulee kotimme, ja olen myös jo aloittanut suomen kielen opiskelun”, hän kertoo.
BURGESS ei tunne suomalaisia oopperoita Kaija Saariahon menestysteosten lisäksi ”läheskään tarpeeksi”, hän myöntää.
Opiskeltavaa riittää myös suomalaisten ohjaajien ja laulajien suhteen. Niin pääjohtaja Kadambi kuin hän itse sanovat, että yhteistyö ylikapellimestari Hannu Linnun kanssa tulee olemaan tiivistä.
Ylikapellimestari Linnun vaikutusvalta siis kasvaa, vaikka hän itse ei hakenut taiteellisen johtajan tehtävää nykyisen tehtävänsä oheen.
”Jo ensimmäiset alustavat keskustelut Hannu Linnun kanssa ovat olleet hyvin hedelmällisiä”, Burgess ylistää.
TALON produktioista Burgess ehti nähdä Anna Kelon ohjaaman Valkyyrian, jota kutsuin omassa arvostelussani HS:ssa perin tavanomaiseksi mutta sujuvaksi.
”Sen ohjauksen paras puoli oli selkeys. Vieressäni sattui istumaan lady, joka oli ensimmäistä kertaa Richard Wagnerin oopperassa. Hän ylisti sitä, kuinka kaikki oli ymmärrettävissä. Olin myös vaikuttunut siitä, miten nuorta Valkyyrian yleisö oli.”
Vahvempi oma identiteetti ja kädenjälki ohjauksissa ei olisi pahitteeksi, mutta Burgessin kädet ovat sidotut. Lilli Paasikivi on suunnitellut ohjelmistot kevääseen 2025 asti, eikä Burgessin ohjauksia ole mukana.
Pääjohtaja Kadambi linjaa, että sopiva määrä taiteellisen johtajan omia ohjauksia on korkeintaan yksi kahdessa vuodessa syksystä 2025 alkaen. Sehän tarkoittaisi vain yhtä ohjausta koko neljän vuoden kauden aikana, jos jatko-optiota ei käytetä.
Tämän kuultuaan Burgess tuntuu hieman vikuroivan.
”Ohjaajuus on lihas, joka surkastuu, jos sitä ei käytetä. Olen ohjaajana saanut tehdä useita erinomaisen menestyneitä produktiota. Kunhan saan käyttää sitä lihasta, kaikki tulee menemään hyvin.”
Samalla hän myöntää auliisti, että hänet pestattiin taiteelliseksi johtajaksi, ei pääohjaajaksi.
”Taiteellinen johtaja on sellaisessa risteyskohdassa, jossa on todella monia keinoja vaikuttaa taiteelliseen tasoon myös harjoitussalien ulkopuolella”, hän myöntää.
Esimerkiksi Burgess ottaa Mozart-ohjaajavalinnat.
”Minulle Mozart oli vallankumouksellinen protofeministi. Valitsin aikoinaan Figaron häihin naispuolisen ohjaajan, kapellimestarin ja puvustajan, joilla oli kokemusta näiden ajatusten toteuttamisesta. Se on mahdollista täälläkin.”
Uutta musiikkia voi olla luvassa entistä enemmän.
”Uudessa-Seelannissa lisäsin kantaesitysten määrää nopeammin kuin kukaan talon historiassa.”
Vanhana teatteriohjaajana häntä kiinnostaa myös taiteidenvälinen yhteistyö.
”Haluan olla avaintekijä Suomen kulttuurikentällä ja tukea kollegoita myös muilla taiteenaloilla.”
Fakta
Thomas de Mallet Burgess
Thomas de Mallet Burgess aloittaa Suomen kansallisoopperan taiteellisena johtajana elokuussa 2023 mutta saa tehdä oman ohjelmiston vasta syksystä 2025 alkaen. KUVA: SUOMEN KANSALLISOOPPERA
■ Valmistui Oxfordin yliopistosta.
■ Aloitti teatteriohjaajana ja siirtyi nopeasti oopperan pariin.
■ Ohjauksia mm. Lontoon Covent Gardenin Royal Opera Housessa, Canadian Opera Companyssa, Malmön oopperassa ja johtamissaan oopperaseurueissa ja -taloissa.
■ Työskenteli luovana johtajana Wexfordissa Irlannissa Kansallliselle oopperatalolle. Jatkoi Australiassa Perthissä kaupungin kulttuuriohjelman sekä perustamansa Lost and Found -oopperaseurueen johdossa.
■ Uuden-Seelannin kansallisoopperan pääjohtaja vuodesta 2018.
■ Aloittaa Suomen Kansallisoopperan taiteellisena johtajana elokuussa 2023.
Lähde https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000009124167.html