Mika Aaltola: Paine kasvaa ja Turkki on joutumassa outoon valoon
Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola arvioi, että Turkki joutuu ratifioimaan ennen pitkää Suomen ja Ruotsin jäsenyydet ilman suurempia myönnytyksiä.
Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola kertoo Turkin vastahangoittelusta Suomen Nato-prosessissa.
jari.hanska@iltalehti.fi
Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden ratifiointi etenee kovalla vauhdilla, kun lukuisat nykyiset Nato-maat käsittelivät uusien jäsenten hyväksymisen nopeutetussa aikataulussa. Yksi valtio aiheuttaa silti harmaita hiuksia.
Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola arvioi Iltalehden haastattelussa, että kivenä kengässä pyörinyt Turkki tulee paineen kasvaessa ratifioimaan uudet jäsenet.
– Kun ratifiointiprosessi etenee ja, jos ja kun, päädytään siihen vaiheeseen, että Turkki on ainoa maa, niin silloinhan se paine Turkkia kohtaa kasvaa aika isoksi, Aaltola sanoo.
Aaltola katsoo, että tällaisessa tilanteessa Naton kaksi perusasiaa ajautuvat törmäyskurssille: konsensusperiaate ja avoimien ovien politiikka. Konsensusperiaate tarkoittaa sitä, että Nato tekee päätöksensä yksimielisesti.
Avoimien ovien politiikalla taas viitataan siihen, että Nato on pitänyt liittouman jäsenyyden avoimena sellaisille maille, jotka täyttävät sotilasliiton kriteerit. Suomi ja Ruotsi ovat selkeästi täyttäneet kaikki vaatimukset.
– Jos nämä (periaatteet) törmäävät toisiinsa, niin Turkki saattaa joutua aika ahtaalle. Silloin saattaa käydä niin, että kovin moni maa on jo ratifioinut liittolaisuussuhteen Suomeen, mutta Turkki ei. Se asettaa Turkin käyttäytymisen aika outoon valoon, Aaltola sanoo.
Nato sovittelemaan
Turkin keväällä aloittaman jarruttelun aikana Nato on joutunut useaan kertaan ottamaan erotuomarin ja sovittelijan roolia. Aaltolan arvio on, että Nato joutuu vielä uudemman kerran puuttumaan Turkin niskoitteluun.
– Ei ole ensimmäinen kerta, kun näihin kiistoihin ajaudutaan. Eikä ole ensimmäinen kerta, kun Natolla on kiistaa Turkin kanssa. Kyllä niistä on päästy ylitse, Aaltola sanoo.
Aaltola uskoo, että sopu saadaan ilman suurempia myönnytyksiä. Turkille riittäisi se, että se noteerataan ja sen huolet kuullaan.
– Eikä siinä nyt tarvita valtavan isoja diilejä lopuksi. Turkki kaipaa sen tunnustamista, että se on tärkeä toimija. Turkkihan ei kuulu EU:hun. Tässä puhutaan paljon Naton eurooppalaisen jalan vahvistamisesta. Tietenkin Turkki on huolissaan, että miten tämä liittyy Turkin intresseihin, Aaltola sanoo.
Naton pääsihteeri Jens Stoltenbergin toimintaa sovittelijana Aaltola pitää onnistuneena. Hän on saanut Aaltolan mukaan haettua ratkaisuja ja välttämään tilanteen kärjistämistä.
– Se on Suomessa herättänyt vähän harmistusta, että miksei Turkkia kovistele joku. Mutta konsensusorganisaatiossa on vähän vaikeata mollata ja kovistella kovin paljon, koska se konsensus saattaa häipyä lopullisesti, Aaltola sanoo.
Madridissa järjestetyn huippukokouksen yhteydessä allekirjoitettiin Suomen, Ruotsin ja Turkin välillä yhteisymmärrysasiakirja. Sen nojalla Suomi ja Ruotsi sitoutuivat muun muassa olemaan tukematta kurdien YPG/PYD-järjestöjä sekä perustamaan Turkin viranomaisten kanssa yhteistyöelimen terrorismiasioiden pohtimiseen.
Aaltola katsoo, ettei yhteisymmärrysasiakirja muuttanut mitään.
– Se, että meillä on neuvonpitoa virkamiestasolla siitä, miten asiat kehittyvät ja, miten sopimuksia noudatetaan, niin en näkisi sitä kovin turmiollisena itsessään vielä, Aaltola arvioi.
– Se oli selkeästi sitä, että uuden liittolaismaan kanssa haetaan yhteistä säveltä.
Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola keräsi Porissa järjestetyn Suomi-areenan keskustelutilaisuuksissa suuret yleisöt. HENRI KÄRKKÄINEN
Lähde https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/d36d4330-6a05-49f2-9218-f9c113a1c888