Mitä eroa on tavanomaisella ja luomumansikalla? Viljelijä kertoo

Luomumansikan suosio kasvaa vuosi vuodelta.

Mansikat kypsyvät eri tahtiin eri puolilla Suomea, joten silmät kannattaa pitää auki omalla asuinalueella. ADOBE STOCK/AOP

Suuri osa luomumansikoista myydään kuluttajille suoraan tiloilta. Joillakin tiloilla kaikki kesän poiminta-ajat on jo varattu täyteen, kertoo Pro Luomu tiedotteessaan.

Kesän mansikkasato näyttääkin varsin lupaavalta.

– Raakileita on paljon, ja ne näyttävät hyvältä. Keräilimme ja maistelimme juuri ensimmäisiä avomaan Polka-mansikoita, ja niihin oli kertynyt todella hyvin makua. Maku oli vähän metsämansikkainen, kertoo luomumansikkaa viljelevä Hanna Husu Suomen Luomumarjalta Lappeenrannasta.

Koska keväällä osa peltoalasta oli vielä paksun hangen alla, kun saman lohkon toista puolta jo harjattiin, on kukinnan ajankohdassa ollut parin viikon eroja, mikä tulee pidentämään myös satokautta.

Husu on viljellyt mansikkaa luonnonmukaisella tavalla viimeiset kahdeksan vuotta. Sitä ennen hän viljeli tavanomaista mansikkaa, joten kokemusta on kertynyt molemmilta puolilta.

– Joskus kuulee puhuttavan, että luomussa sadot ja marjat olisivat pienempiä luomuviljelyssä, mutta kyllä meillä asia on mennyt toisinpäin. Luomuun siirtymisen jälkeen sadot ovat olleet isompia ja mansikoiden laatu ja maku myös parempi.

Husun mielestä tavanomaisesti viljeltyjen ja luomumansikoiden välillä on selkeä makuero. Hän uskoo sen näkyvän myös luomumansikan suosiossa, joka on kasvanut tasaisesti vuosi vuodelta.

– Kyllä luomumansikat ovat maultaan parempia. Mansikoiden makuun vaikuttaa todella moni asia, myös käytetyt torjunta-aineet.

Lähtökohtana ekosysteemin ylläpito

Millaisia eroja tavanomaisen ja luomumansikan viljelyssä sitten on? Husun mukaan näiden kahden viljely eroaa toisistaan kuin yö ja päivä.

– Suuri ero viljelyssä on viljelyn logiikassa. Tavanomaisen viljelyn pääasialliset ratkaisut ovat kemiallisia: taimi-käsittelyt torjunta-ainein taimitarhalla, rikat pois glyfosaatilla, rivivälit puhtaaksi rikkatorjunta-ainein, tuholaisruiskutukset 2–4 kertaa ennen poimintaa, tautiaineet 2–4 kertaa ennen poimintaa, rönsyjen poisto loppukesästä torjunta-aineella ja kauden viimeistelee punkkimyrkky.

Luomussa käytetään vain luonnollisia keinoja. Luomuviljelyssä käytetään viljelykiertoa, ja sillä pyritään muun muassa vähentämään lähtötilanteen rikkakasvi- ja tautipainetta.

– Luomutaimia tai kasvualustaa ei käsitellä kemiallisesti. Me lannoitamme kasvualustan naapurista tulevalla hevoskompostilla.

Penkkien muotoilussa puolestaan otetaan huomioon esimerkiksi kasvuston tuulettuminen. Penkkien välinen karike harjataan ja imuroidaan.

– Luomuviljelyn lähtökohtana toimii maan parantaminen ja mahdollisimman hyvien olosuhteiden luominen kasville. Näin kasvi pysyy vahvana tauteja ja tuholaisia vastaan.

Tuholaisia torjutaan luomumansikan viljelyssä muun muassa ennen kukintaa tehtävällä kasvustojen imuroinnilla sekä petopunkeilla, jotka syövät pois mansikoille haitalliset mansikkapunkit ja ripsiäiset. Peltojen vieressä pidetään yllä hyviä elinolosuhteita petohyönteisille, hyötyhyönteisille ja muille eläimille, kuten haukoille.

– Paljon olemme rakentaneet esimerkiksi omia koneita viljelyyn, kun kaikkea ei löydy kaupan hyllyltä.

– Kaiken lähtökohtana on pitää ekosysteemiä yllä. Kemiallisella torjunnalla pellosta lähtevät pois hyödylliset hyönteiset. Kun luot pellolle tyhjän paikan, tulevat paikalle pian tuhohyönteiset syömään kasvia. Kun tuhoa on ehtinyt jo tulla, löytävät paikalle petohyönteiset. Sen takia torjunta-aineen käytöstä tulee jatkumo, eli jos kerran käytät niitä, on niitä käytettävä uudestaankin. Luomussa luonnon annetaan hoitaa auttamalla luontoa hoitamaan.

Lähde lLTALEHTI