Näin afrikkalaisen sikaruton leviäminen Suomeen vaikuttaisi

Ruokaviraston eläinten terveyden ja lääkitsemisen yksikön johtajan mukaan sikaruton leviäminen Suomeen aiheuttaisi mittavat vaikutukset.

Afrikkalainen sikarutto voi levitä villisikojen välityksellä tai ihmisen mukana, esimerkiksi metsästysvarusteissa ja jalkineissa. Kuvituskuva. Kuva: Mostphotos

Afrikkalaisen sikaruton leviäminen Ruotsiin huolestuttaa viranomaisia ja maataloustuottajia Suomessakin.

Ruokaviraston eläinten terveyden ja lääkitsemisen yksikön johtaja Sirpa Kiviruusu kertoo, että viruksen leviäminen Suomeen aiheuttaisi mittavat vaikutukset.

Jos virusta löydettäisiin villisioista, asettaisiin Ruotsin tapaan laajojakin alueellisia rajoituksia. Ruotsissa eristetty alue on noin 1000 neliökilometriä. Mukana on myös ”varmuuden vuoksi” rajoitettua metsäalaa, sillä villisikapopulaatiot ovat liikkuvaisia. Tuhat neliökilometriä on noin Suomen toiseksi suurimman järven, Päijänteen kokoinen alue.

Jos afrikkalaista sikaruttoa löytyisi sikatilalta, eläimet lopetettaisiin ja tilalla tehtäisiin laajat puhdistus- ja saneeraustoimet. Ruotsissa viranomaiset kertoivat maanantaina, että Västmanlandin läänissä pakkoteurastetaan kaikki eristetyn sikaruttoalueen siat, enintään 120 eläintä.

– Jos hyvin suuria määriä sikoja jouduttaisiin lopettamaan tai toimet kohdistuisivat keskeisiin sikatiloihin, voisivat vaikutukset olla varsin laajoja, Kiviruusu toteaa.

Lopettamiset voisivat aiheuttaa häiriöitä sianlihan tuotantoketjussa ja vaikuttaa vientiin EU:n ulkopuolelle. Esimerkiksi Etelä-Korea, Australia ja Ukraina ovat lopettaneet toistaiseksi ruotsalaisen sianlihan tuonnin.

EU:ssa on afrikkalaisen sikaruton suhteen yhteinen lainsäädäntö, ja ainakaan toistaiseksi ruotsalaisen sianlihan tuontia Suomeen ei lopeteta.

Pieni villisikapopulaatio suojaa Suomea

Afrikkalainen sikarutto voi levitä villisikojen välityksellä tai ihmisen mukana, esimerkiksi metsästysvarusteissa ja jalkineissa. Virus säilyy hyvin myös lihatuotteissa ja ruokakääreissä. Jos siis metsään päätyy vaikkapa virusta sisältävä makkara, kypsennettykin sellainen, voi se tartuttaa villisian.

Suomessa afrikkalaista sikaruttoa ei ole tavattu, mutta Ruotsiin levittyään sikarutto ympäröi Suomea nyt lähes kaikilta rajoilta. Tautia on tavattu Ruotsin lisäksi Virossa ja Venäjällä. Ruotsissa villisikakanta on keskittynyt maan etelä- ja keskiosiin, joten villisiat tuskin kantavat viruksen omin sorkkineen Suomeen.

Ruokavirasto suosittelee jättämään väliin Keski-Ruotsin metsästysmatkat ainakin toistaiseksi, jotta virusta ei kulkeutuisi ihmisen jäljissä.

Aktiivinen yhteistyö metsästäjien kanssa suojelee Suomea sikarutolta. Metsästäjät lähettävät Ruokavirastolle noin tuhat villisikanäytettä vuodessa. Näytteiden avulla seurataan tautitilannetta Suomessa.

– Erityisen tärkeää on tietää itsestään kuolleista villisioita. Niistä virusta löytyisi kaikista todennäköisimmin, Kiviruusu sanoo.

Suomen villisikakanta on pysynyt metsästyksen ansiosta maltillisena. Kiviruusun mukaan Suomessa villisikoja on alle 3 000, kun Ruotsissa populaatio on miltei satakertainen, noin 250 000 villisikaa. Taudin leviämisen hallitseminen suuremmassa populaatiossa on vaikeampaa.

Riski on kuitenkin todellinen.

– Tietysti kun virus ihmisten mukana leviää, niin jokaisen pitää kantaa oma vastuunsa. Toivomme todella, ettei tauti leviä Suomeen, Kiviruusu sanoo.

Ihmiseen afrikkalainen sikarutto ei voi tarttua. Virus leviää vain sikaeläimissä. Yhteisen terveyden ajatuksen mukaisesti suuret muutokset kotieläinpopulaatioissa voivat aiheuttaa taloudellisten katastrofien lisäksi myös epäsuoria terveysuhkia ihmisille.

Lähde: Yle.