Nötö on suloinen kesäparatiisi Turun ulkosaaristossa – Lähde lautalla nostalgiselle talonpoikaissaarelle!
Nötön kesäparatiisi uinuu omassa rauhassaan – kunnes yhteysalus saapuu. © MARKUS ÅNÄS
Turunmaan ulkosaaristoon pääsee helposti yhteysaluksella. Reitin helmi on talonpoikaissaari Nötö.Kun ilta laskeutuu, kukat alkavat nuokuttaa päätään. Vaikka ulkomuoto voi muuta muistuttaa, hengissä ne ovat. Sama pätee Nötö-saareen. Kun yhteysalus saapuu laiturille, unelias tunnelma rikkoontuu. Alkaa valtava mekastus ja intomielinen puuha: Baldur ei kauaa odota!
Nauvosta lähtevä Baldur kiertää Turunmaan saaristossa maineikkaita satamia. Nötön lisäksi se käy muun muassa Utössä ja Aspössä. Monissa näissä saarissa asutaan yhä.
Nötössä ympärivuotisia asukkaita on nykyisin kymmenkunta. Nyt on kuitenkin kesä ja kesävieraat ovat saapuneet, joten laiturilla otetaan vastaan vieraita, hyvästellään toisia ja kannetaan rantaan lautaa, multasäkkiä ja kiliseviä ja kolisevia nyssäköitä. Raitilla menee mönkijää, autoa ja traktoria. Saaren maineikas kauppa Nötöboden saa täydennystä ja saarelaiset postihuoneeseen kirjeitä arkisesta maailmasta.
Sillä kesäparatiisihan Nötö on, ilman muuta!
Nötön tiet ovat paikoitellen hyvin kapeita ja vaatimattomia, joten on syytä olla tarkkana. Yhteysaluksella autopaikkoja on rajallisesti. © MARKUS ÅNÄS
Nötö tarjoaa maalaisromantiikkaa
Nötö on talonpoikaissaari, jossa kalastajatiloilla on viljelty maata ja toisaalta merellä kuljettu ammattimaisen kalastuksen perässä. Saaren viehätys löytyy yhdeltä osaltaan sen säilyneestä ilmeestä.
Missään muualla Suomessa maaseutua ei ole museoitu yhtä kokonaisvaltaisesti kuin Turunmaan saaristossa. Aikamatka myyttiseen heinäseipäiden aikaan käy huomaamatta.
Myös Nötössä 1800-luvun maaseudun Suomi on läsnä – kantatilojen vauraat päärakennukset uhkuvat voimaa rinta rinnan, metsänlaidassa näkyvät ensimmäiset torpat.
Täällä päärakennusta ei ole jätetty lahoamaan pihapiiriin, kun 1970-luvulla piti rakentaa se uusi tiilinen ja tasakattoinen asuinrakennus.
Korppoon kolmion kauppasaari
Nykyisin veneilijät tuntevat alueen saaret Korppoon kultaisena kolmiona, jonne moni on kadottanut sydämensä.
Nötö on aina ollut näiden saarten ydin. Tänne on tultu asioille Aspöstä, Björköstä, Bodöstä ja Trunsöstä, onhan Nötössä ollut kauppa jo 1920-luvulta. Tunnetuin kauppias oli Stockmanniksi kutsuttu valovoimainen Runar Abrahamsson, jonka käsissä Nötö Handel piti koko Korppoon saariston kauppaa hallussaan vuodesta 1950 aina 1980-luvulle.
Tänä kesänä uuden yrittäjän saanut Nötöboden on yhä elossa. Venepolttoaineiden jakelupisteelle saapuu tankkaajia kesäisin vuorokauden ympäri, ja elintarvikemyymälä ruuhkautuu erityisesti yhteysaluksen saapuessa.
Nykyisin Nötö on tunnettu taiteilijoista, joita täällä on kesäasukkaina vaikuttanut. Yksi näkyvimmistä oli edesmennyt valokuvaaja Jouko Lehtola, joka kalasti saaren vesillä ja myi rantakojussaan savukalaa.
Ensimmäisinä kaupunkilaisina saaren löysi ekoaktivistiryhmä, joka muutti tänne lokakuussa 1974 ”sivilisaation ulkopuolelle” viljelemään maata ja kalastamaan silakkaa. Oraansuojelijoihin löyhästi liittyvän porukan aktiivisimmat olivat Robi Sundström, Gösta Sjöholm ja Kaj Johansson-Bur, mutta Nötössä viihtyi aikanaan myös Heidi Hautala.
Aktivistit saivat vuokrattua palan peltoa ja asunnokseen vanhan kansakoulun. Vastaanotto oli ”jo itsessään kokemus omassa luokassaan”, kuten he ovat yhdistyksen julkaisussa muistelleet: ”Saimme poikkeuksetta vain negatiivisia vastauksia ajatuksillemme.”
Sen sijaan kauppias otti heidät avosylin vastaan. ”Saavuimme Nötön lahteen iltahämärissä ja meille avautui näky, joka sai vatsanpohjan pistelemään. Kylä venevajoineen, punaisine taloineen ja tuulimylly korkealla kalliolla eräänlaisena kylän monumenttina. Astuimme sisään kylän kauppaan, joka sijaitsee aivan satamarannassa ja jota kutsutaan Stockmanniksi. ’Stockmann’ itse omassa persoonassaan otti meidät avosylin vastaan. Hän ei epäröinyt hetkeäkään sanoessaan, että olimme tulleet aivan oikeaan paikkaan.”
Nötön konttimallinen tuulimylly kuului aikanaan Sjögrannasin tilaan ja on viimeisenä pystyssä saaren aikanaan runsaslukuisesta myllykannasta. © MARKUS ÅNÄS
Nötön kauppa löytyy satamasta. © MARKUS ÅNÄS
Kalastajaheimon kivi?
Nötön saaristoluontoa voi kokea Bobergetin laella. Sieltä kangasmetsän keskeltä löytyy Klockarsten eli soiva kivi.
Litteässä noin puolentoista neliömetrin kokoisessa kivessä on 16 pientä kuoppaa ja niissä lyöntimurkulat. Perimätiedon mukaan kivellä on annettu suurten hylkeenpyytäjien aikaan merkkejä merelle. Uskokoon ken tahtoo.
On myös epäilty, että kivi olisi ollut osa saaristolaisia uhrimenoja. Se vaikuttaa pätevämmältä selitykseltä, muistuttaahan kivi erehdyttävästi Itämeren alueelta löytyviä kuppikiviä, joita Suomessa hyödynnettiin muun muassa yliluonnollisissa menoissa rautakaudelta keskiajalle. Ehkä tällä kukkulalla on asustellut joku raju saalistajaheimo?
Mutta miten se soi? Kaikukiveä hakataan toisilla kivillä, jolloin Youtubesta löytyvän videon mukaan kivi soi F-duurin kolmisoinnun sävelillä. Tavallinen kivienkolisuttaja saa kyllä aikaan vain peruskalketta.
Muinaisilta ajoilta peräisin oleva soiva kivi löytyy keskeltä metsää. Sinne johdattaa tieltä merkitty polku. © MARKUS ÅNÄS
Vihdoin – hiljaisuus
Nötön maineikkain nähtävyys on kappelikirkko, lajissaan saariston kaunein.
Kappeli vihittiin käyttöön vuonna 1757 ja nimettiin Pyhän Abrahamin mukaan. Se valmistui lopullisesti vuonna 1772, kun maalari G. Lucander sai seinämaalaukset valmiiksi. Samalla kirkko sai komean votiivilaivansa.
Kirkon ovet ovat auki. Jos jossain maailmankolkassa lomamatkaan kuuluu kirkossa käynti, niin Nötössä: saariston tuulen humina ja aaltojen kohina vaihtuvat syvään hiljaisuuteen.
On rauha.
Saariston kirkoista löytyy yleensä aina votiivilaiva. Nötössä se on 1700-luvulta. Laiva on restauroitu 1985. © MARKUS ÅNÄS
Nötön Pyhän Abrahamin kappelikirkkoa käytetään kesällä häissä, mutta siellä järjestetään myös muita kirkollisia menoja. Oma pappi saarella on ollut viimeksi 1800-luvun ensivuosikymmenellä. © MARKUS ÅNÄS
Lautta vie perille
- Nötö on mainio päiväreissun kohde. Autolla saapuvan matka alkaa Kaarinasta Turun moottoritieltä, josta käännytään Saariston rengastielle (tie 180). Ajoaika Nauvon Pärnäisiin on noin tunti.
- Pärnäisistä maksuton yhteysalus vie Nötöseen vajaassa parissa tunnissa. Lautta lähtee ma-ke aikaisin aamulla, takaisin tullaan illalla. Nötössä aikaa oleiluun jää kuusi, tiistaina peräti yhdeksän tuntia.
- To-la lautta lähtee Pärnäisistä Nötöseen iltapäivästä ja takaisin tullaan seuraavana päivänä. Majoitusta Nötössä on hyvin niukasti.
- Autoa Nötössä ei tarvitse, sen voi jättää Pärnäisiin (auton saa toki halutessaan mukaan, ja Nötössä on vähintään kallioperustainen mönkijätie kaikkialle).
- Lautta-aikataulu: https://www.finferries.fi/lauttaliikenne/lauttapaikat-ja-aikataulut/uton-reittialue.html
Nötössä ajetaan yleisesti mönkijöillä. Ruuhkaksi asti liikenne yltyy kylällä, kun yhteysalus saapuu. © MARKUS ÅN . Lähde; SEURA
