Pääseekö kesälomalla Viroon? “Baltian kupla” avataan perjantaina, ja Suomen liittymistä siihen on jo väläytetty

Rajat alkavat hiljalleen avautua Euroopassa, mutta ulkomaanlomaa ei vielä voi varata mihinkään. Massaturismi ei palaudu entiselleen ainakaan vuosiin.

Matkustajat ovat taas tervetulleita Espanjaan – kunhan viettävät kaksi viikkoa karanteenissa. Määräys on voimassa poikkeustilan loppuun.

Pitäisikö tälle tiistain uutiselle itkeä vai nauraa? Pääseekö matkalle tänä kesänä lainkaan?

Varmat vaihtoehdot ovat suomalaiselle vähissä. Vaikka valtiot lähiaikoina avaisivat rajojaan eli matkailu olisi teoriassa mahdollista, rajalla saattaa odottaa Espanjan malli eli karanteeni.

Matkailun voi todennäköisesti aloittaa lähinaapureiden kesken. Ruotsiin voisi ja olisi ilmeisesti koko ajan voinut matkustaa, sillä hallitus on tarkkaan ottaen antanut vain suosituksen matkailun välttämisestä. Perille olisi päässyt ainakin Tornion kautta.

Liittyykö Suomi ”Baltian kuplaan”?

Monet maat ovat kehitelleet niin sanottuja matkailukuplia tai -käytäviä. Ajatus on, että koronatilanteensa hallintaan saaneet maat sallisivat keskinäisen matkailun, toki tiukkojen erityisehtojen salliessa.

Viro, Latvia ja Liettua ovat jo sopineet Baltian käytävästä. Maat avaavat keskinäiset rajansa tänä perjantaina. Liettuan pääministeri on sanonut, että seuraavaksi ”Baltian kuplaan” voisivat liittyä Puola ja Suomi.

Toistaiseksi suomalaisilla ei ole asiaa edes Tallinnaan. Viro käsittelee vasta torstaina aloitetta , joka sallisi suomalaisten maahanpääsyn edes työasioissa. Risteilyalukset seisovat enimmäkseen satamissa.

Jos Puola hyväksyttäisiin kuplaan Suomen kanssa, lomalle voisi päästä Krakovaan tai Tatravuoristoon asti.

Suomi ei ole vielä neuvotellut muiden EU-maiden kanssa lomamatkailun mahdollisesta avaamisesta, kertoivat keskiviikkona sisäministeri Maria Ohisalo(vihr.) ja liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka (sd.) STT:lle.

Ongelmana perille pääsy

Turismikuplia voi muodostaa pidemmänkin matkan päähän. Australia ja Uusi-Seelanti ovat jo sopineet keskinäisestä kuplasta. Kreikka on käynyt turismikuplakeskusteluja Israelin, Norjan, Tanskan, Tšekin ja Australian kanssa.

Ongelmaksi muodostuu perille pääsy. Vaikka lentoyhtiöt ovat varautuneet määräämällä maskipakkoja, täpötäysien charterkoneiden armadaa esimerkiksi Espanjan ja Kreikan lomasaarille ei tänä kesänä nähdä.

Massamatkailussa ei voi välttää lähikontakteja. Lentokenttien turvatarkastusjonoissa ei ole mahdollista pitää turvavälejä entisillä matkustajamäärillä.

Laivat ovat osoittautuneet koronaloukoiksi. Koronakevään aikana risteilyaluksilla ympäri maailman on vahvistettu peräti 48 tapausta, joissa virus on levinnyt laivalla. Pahin niistä oli Japanissa karanteeniin asetettu Diamond Princess, jonka matkustajista 14 kuoli virukseen.

Laivaliikenteen pitäminen virusturvallisena on myös Suomen ja Viron välisen liikenteen suuria kysymysmerkkejä. Meriturvallisuuden vuoksi matkustajat eivät voi viettää aikaa autokannella, joten jokin keino turvavälien pitämiseksi laivalla olisi löydettävä.

Laivaan- ja maihinnousuruuhkat ovat satamissa samanlainen ongelma kuin lentokentillä.

Kesä jo menetetty

Matkailussa ei riitä, vaikka rajat olisivat auki ja ovet selällään. Jonkun pitäisi myös tulla.

Kreikan tilanne on juuri tällainen. Se on säästynyt virukselta hyvin, ja koko maassa viruskuolemia on ollut vain noin 150. Mutta se ei auta, jos lähtömaat pitävät omat rajansa kiinni.

Matkailumaiden kassat jäävät ohuiksi, jos Kiina ja Saksa eivät nosta rajoituksiaan. Maailman eniten turisteja on tullut matkustajien määrällä laskien Kiinasta, Saksasta, Yhdysvalloista, Italiasta ja Britanniasta.

Matkailu on korvaamaton työllistäjä. Esimerkiksi Kreikassa turismi tuo noin 20 prosenttia bruttokansantuotteesta ja 25 prosenttia työpaikoista.

Kesä on jo pitkälti menetetty. YK:n matkailujärjestö UNWTO arvioi, että matkailu vähenee tänä vuonna 60–80 prosenttia.

Matkailurajoitteita ovat julistaneet kaikki valtiot, ja rajat ovat kokonaan tai melkein kokonaan kiinni turisteilta 72 prosentissa valtioita, UNWTO arvioi.

Se tarkoittaa, että sata miljoonaa ihmistä on vaarassa menettää työnsä. Matkailurahat jakautuvat monelle alalle. Esimerkiksi maailman suurin verovapaiden tuotteiden jakelija Dufry kertoi tiistaina myyntinsä pudonneen huhtikuussa 94,1 prosenttia verrattuna viime vuoden huhtikuuhun.

Lista matkailun työllistämisvaikutuksen suuruudesta eri maissa on yllättävä. Listan kärjessä ovat Bangladesh, Intia, Pakistan, Venezuela, Etiopia ja Madagaskar, joista ehkä vain Intia vastaa mielikuvaa perinteisestä lomakohteesta.

Talouslehti Forbesin laatima lista perustuu laskelmaan siitä, kuinka monta ihmistä yksi turisti työllistää. Bangladeshissa turistialalla työskentelee peräti yhdeksän ihmistä yhtä turistia kohti, Intiassa ja Pakistanissa kaksi.

Suunta voi kääntyä nopeasti

Matkailuvirrat voivat kääntyä hyvin nopeasti. Esimerkiksi Islanti kaksinkertaisti turistimääränsä Forbesin mukaan vain viidessä vuodessa. Rahaa on tullut maahan, mutta nyt moni on tyhjän päällä, vaikka Islanti on selvinnyt epidemiasta hyvin.

Saarivaltiot ovatkin koronaepidemian aikana paradoksaalisessa tilanteessa. Niiden on suhteellisen helppo pitää virus loitolla, mutta turistien on vaikea päästä maahan.

Tällainen ongelma on esimerkiksi Yhdysvaltain paratiisisaarella Havaijilla, joka laskee menettäneensä 300 miljoonan dollarin eli noin 277 miljoonan euron edestä tuloja ja 6 000 työpaikkaa. Helpompi tilanne on Nevadalla, jossa uhkapelitaivas Las Vegas houkuttelee turisteja aavikon keskelle. Sinne pääsee aina autolla.

Aiempien epidemioiden perusteella on nähty, että matkailu voi nousta jaloilleen nopeastikin. Vuoden 2003 sars-epidemia ja vuoden 2009 sikainfluenssasepidemia tekivät syvän loven Thaimaahan ja Meksikoon, mutta myös nousu oli ripeä. Jo 6–9 kuukauden kuluessa turismi saattaa olla entisellään, tutkimuslaitos Pew kertoo.

Kasautuneet matkailupaineet voivat jouduttaa turismin toipumista, mutta koronapandemia on laajuudeltaan aivan eri luokkaa kuin sars ja sikainfluenssa.