Pelkästään Husin alueella kymmeniä kannabispsykoosiin joutuneita joka viikko – hurjia seurauksia
Tutkimuksen mukaan kannabispsykoosit ovat yleistyneet Pohjoismaissa. Sairastuneista arviolta joka kolmas saa myöhemmin skitsofreniadiagnoosin.
Läheisessä tapahtuvat muutokset ja jollain lailla poikkeava käytös tulee aina ottaa vakavasti, päihdetutkija muistuttaa. ISTOCK
Kannabispsykoosien määrä on kasvanut Pohjoismaissa 2000-luvun aikana, osoittaa tuore tutkimus. Tutkimuksen mukaan Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa esiintyi 3–6 uutta tapausta vuodessa 100 000 asukasta kohti. Uusimmat tiedot ovat vuodelta 2016.
Suomesta vastaavaa tutkimustietoa ei vielä ole, mutta täälläkin kannabispsykoosit näyttävät lisääntyneen.
Näin arvioi Turun yliopiston päihdelääketieteen apulaisprofessori Solja Niemelä, joka kuului pohjoismaiseen tutkimusryhmään.
Kannabiksen käytöstä aiheutuva psykoosi on vakava tila, johon sairastuneista arviolta joka kolmas saa myöhemmin skitsofreniadiagnoosin.
Niemelän mielestä kannabispsykoosien yleistyminen on huolestuttava ilmiö. Tila on lyhytkestoinen, mutta sen jäljet voivat kulkea mukana pitkään.
Nuoret riskiryhmä
Päihdepsykoosilla tarkoitetaan päihteen käytön laukaisemaa lyhytkestoista psykoottista tilaa, joka tyypillisesti väistyy muutaman päivän kuluessa.
Päihdepsykooseja on erilaisia: tilan voi laukaista esimerkiksi alkoholin, kannabiksen tai amfetamiinin käyttö tai niiden yhteiskäyttö. Psykoosiin liittyy todellisuudentajun hämärtymistä, kuten vainoharhaisia ajatuksia ja ääni- ja näköharhoja.
Kannabiksen käytön aloitusikä on tutkimuksissa noussut esiin psykoosisairauksien riskitekijänä. Jos käytön aloittaa nuorena, alle 15-vuotiaana, sairastumisriskin arvioidaan olevan koholla.
Niemelä viittaa tutkimukseen Pohjois-Suomen 1986 syntymäkohortista. Noin viisi prosenttia niistä, jotka ilmoittivat 15–16-vuotiaana käyttäneensä kannabista, sai psykoosidiagnoosin.
– Yhteys säilyi senkin jälkeen, kun huomioitiin psykoosityyppinen oireilu 15–16-vuotiaana ja vanhempien psykiatriset häiriöt ja muu päihteidenkäyttö, Niemelä kertoo.
Päihdepsykoosissa ihmisen todellisuudentaju järkkyy ja hän voi olla vakuuttunut esimerkiksi siitä, että huoneessa on joku toinen. SAMI KUUSIVIRTA
Nuorilla miehillä yleisintä
Nuorena aloitettu kannabiksen käyttö näyttää kolminkertaistavan riskin sairastua myöhemmin psykoosisairauteen.
Niemelä toteaa, että havainnot nuorista sopivat hyvin yhteen sen kanssa, että murrosikä on aivojen aktiivisen kehityksen aikaa.
Kannabiksen käyttö on yleistynyt voimakkaimmin 20–30-vuotiailla miehillä. Niemelän mukaan tämäkin on huolestuttavaa, sillä aivot kehittyvät vielä noin 25–30-vuotiaaksi asti.
20–30-vuotiaana myös tyypillisesti sairastutaan skitsofreniaan, vaikka sairaus alkaa kehittyä jo aiemmin.
Yläasteikäisillä kannabiksen käyttö sen sijaan on lisääntynyt 2000-luvun aikana vain maltillisesti THL:n kouluterveyskyselyn mukaan.
Tilanne näkyy terveydenhuollossa
HUSin akuuttipsykiatrian ylilääkäri Pekka Jylhä arvioi, että kannabispsykooseja on HUS-alueella kymmeniä viikossa.
Hänen mukaansa kannabiksen aiheuttamaa psykoosia voi olla vaikea erottaa muista psykoositiloista.
– Nykyään enää harvoin on niin sanottuja puhtaita kannabispsykooseja. Havaittavissa on lisääntyvässä määrin esimerkiksi Subutexin, piristeiden ja alkoholin sekakäyttöä.
HUSin riippuvuuspsykiatrian ylilääkäri Hanna Putkonen lisää, että psykoosia hoidetaan oireen mukaan syystä huolimatta. Diagnoosin määrittely ei ole akuuttivaiheessa olennaisin asia.
Päihdepsykoosin osastohoitoa vaativa vaihe menee suhteellisen nopeasti ohi. Jos mukana on muuta psykoosioireilua, hoito pitkittyy.
Jylhän mukaan potilas pyritään ohjaamaan varhaispsykoosipoliklinikalle jatkohoitoon sen erottamiseksi, onko taustalla myös muuta psykoosisairautta, kuten skitsofreniaa.
Putkosen mukaan kannabispsykoosin vuoksi hoitoon tulevat ovat pääosin nuoria, useimmiten 20–30-vuotiaita miehiä.
Päihteiden käyttö on Suomessa lisääntynyt, mikä hänen mukaansa luonnollisesti näkyy myös psykiatrian palveluissa.
Perimä vaikuttaa
Niemelä korostaa, että psykoosiin sairastumiseen vaikuttaa aina moni seikka. Suurin osa kannabista käyttäneistä tai kokeilleista ei sairastu.
Toistaiseksi lyhytkestoisille päihdepsykoosille altistavista tekijöistä on melko vähän tietoa, mutta riskitekijät ovat todennäköisesti samoja kuin muissa psykoosisairauksissa.
– Perimällä on varmasti iso merkitys ja mahdollisesti ympäristöriskitekijöillä, kuten lapsuusiän traumoilla. Riskiin voi liittyä henkilön terveydentilaan liittyviä tekijöitä sekä tietysti käytetyn päihteen vahvuus, Niemelä luettelee.
Yksi mahdollinen tekijä psykoosien yleistymisen taustalla voikin olla vahvemman THC-pitoisuuden kannabiksen yleistynyt käyttö.
Maailma muuttuu kannabiksen suhteen nopeasti. Etenkin nuoret näkevät kannabiksen jo luontevana osana päihdekuvastoa. ADOBE STOCK / AOP
Lisää riskiä skitsofreniaan
Päihdepsykoosiin sairastuneista merkittävä osa sairastuu psykoosisairauteen. Ne ovat pysyviä, vakavia mielenterveyden häiriöitä. Psykoosisairauksiin luetaan esimerkiksi skitsofrenia ja psykoosioireilla oireileva kaksisuuntainen mielialahäiriö.
Kannabispsykoosin ja skitsofrenian yhteys on näistä selvin. Tutkimusten mukaan noin kolmasosalle kannabispsykoosin vuoksi hoidossa olleelle kehittyy myöhemmin skitsofrenia.
– Voi olla, että kannabispsykoosit ovat vakavan mielenterveyden häiriön ensi merkkejä ja kannabis on niissä lisätekijänä. Kannabis ei suoraan aiheuta skitsofreniaa, mutta lisää psykoosiin sairastumisen todennäköisyyttä muiden riskitekijöiden rinnalla, Niemelä huomauttaa.
Kuten päihdepsykoosin, myös skitsofrenian tausta on monitekijäinen. Perimällä ja ympäristötekijöillä on merkitystä sairauden puhkeamisessa.
Niemelä myös huomauttaa, että yhteys psykoosisairauksien ja kannabiksen käytön välillä on kaksisuuntainen.
– Tiedetään, että skitsofreniaan sairastuvat ovat alttiita käyttämään enemmän kannabista, Niemelä sanoo.
Ongelmien ehkäisy
Niemelän mukaan olisi tärkeää, että sekä terveydenhuollon ammattilaisilla että väestöllä olisi enemmän kannabistietämystä.
– Pitää kehittää käytön puheeksi ottamista terveydenhuollossa eli osataan ja ymmärretään ottaa asia puheeksi, jotta voidaan arvioida kannabiksen käytön riskejä.
Niemelän mielestä pitäisi tunnistaa ne, joille kannabiksen käyttö on ongelma. Etenkin henkilöt, joilla on monia samanaikaisia riskitekijöitä, on tärkeää huomata. Näitä ovat esimerkiksi suvussa esiintyvät vakavat mielenterveyden häiriöt ja lapsuusiän traumat.
Ymmärrys siitä, ketkä ovat erityisessä vaarassa, voisi auttaa ongelmien ehkäisyssä.
Lisäksi päihdetutkija muistuttaa, että käytön määrällä sekä kannabiksen vahvuudella on vaikutusta. Jos kannabiksesta ei pysty täysin luopumaan, tulisi sitä ainakin käyttää mahdollisimman harvoin ja mahdollisimman mietoa kannabistuotetta, jossa THC-pitoisuus on alhainen.
– Kannabiksen käyttöön liittyviin outoihin tuntemuksiin ja psykoosioireisiin tulee aina suhtautua vakavasti ja hakeutua hoidon piiriin, jotta voidaan arvioida tilannetta tarkemmin.
– Kun kannabista käyttävässä läheisessä huomaa muutoksia, hän esimerkiksi jollain lailla käyttäytyy oudosti ja ajatukset tai puhe ovat sekavan tuntuisia, se on aina vakava asia, Niemelä korostaa.
Lähde https://www.iltalehti.fi/mielijamasennus/a/ff7ab64a-8df0-4284-b77f-d0e78d76b30f