Pohjoisessa pakkasjäristykset saattavat tärisyttää maata tulevaisuudessa entistä useammin
Järistykset johtuvat maaperässä olevan veden nopeasta jäätymisestä ja aiheutuvat yleisimmin talviolosuhteissa, kun lumeton maanpinta jäätyy nopeasti. Kuva on Kittilän Raattaman kylästä lokakuulta 2019. LEHTIKUVA / Otto Ponto.
Pohjois-Suomessa saatetaan tulevaisuudessa kokea uudenlainen maanjäristysvaara, kun pakkasjäristykset voivat ilmastonmuutoksen myötä yleistyä.
Oulun yliopiston tutkimuksen mukaan sään nopeat vaihtelut voivat mahdollisesti edesauttaa pakkasjäristysten syntymistä. Järistykset johtuvat maaperässä olevan veden nopeasta jäätymisestä ja aiheutuvat yleisimmin talviolosuhteissa, kun lumeton maanpinta jäätyy nopeasti.
Tutkimuksen mukaan veden jäätyessä ja laajentuessa nopeasti aiheuttaa se maahan repeämiä, järistyksiä ja paukahduksia. Repeämät saattavat aiheuttaa vahinkoa esimerkiksi rakennuksille, putkistoille ja teille.
Sään nopeiden vaihteluiden yleistyminen vaikuttaa myös pakkasjäristysten yleistymiseen. Yleensä talvella lumihanki on suojannut maanpintaa kylmältä, mutta sään vaihtelu saattaa aiheuttaa lumen sulamista ja sen myötä maanpinnan altistumista pakkaselle.
”Vaikka niiden [pakkasjäristysten] voimakkuus on yleensä vähäinen, Oulun Talvikankaalla vuonna 2016 sattui voimakkaiden järistysten sarja, joka rikkoi teitä ja oli lähtölaukaus tutkimuksillemme”, sanoo Oulun yliopiston erikoistutkija Kari Moisio tiedotteessa.
Tutkimuksen mukaan pakkasjäristykset ovat verrattavissa muihin seismisiin tapahtumiin, kuten kaukaisempiin maanjäristyksiin, kaivostuotannon räjäytyksiin tai esimerkiksi tavarajunien aiheuttamaan tärinään.
Ikirouta-alueilla pakkasjäristykset ovat tunnettu ilmiö. Ne koskevat pohjoisia alueita kaikkialla maapallolla, mutta Oulun yliopiston mukaan niitä on tutkittu vasta vähän.
Aiemmin on ajateltu, että lumesta puhdistetut tiet tai muut paljaat alueet ovat pakkasjäristysten päälähteitä.
”Havaitsimme, että pakkasjäristysten eli jääjäristysten päälähteet ovatkin soilla, kosteikoilla ja alueilla, joilla on korkea pohjaveden pinta tai muut paikat, minne vesi kertyy”, sanoo Oulun yliopiston geofysiikan professori Elena Kozlovskaya tiedotteessa.
Soita ja ojituksia on paljon myös rakennettujen asuinalueiden ympärillä.
Pakkasjäristyksille alttiita riskialueita voidaan tutkimuksen myötä tunnistaa helpommin, mikä voi tutkijoiden mukaan auttaa esimerkiksi rakennusten suojaamisessa järistyksiltä. Tutkijoiden tavoitteena on kehittää järjestelmä, jolla pakkasjäristysriskiä voitaisiin ennustaa.Lähde:MT