Rengasliikkeillä on nyt tarjolla työ, jota ”voi tehdä kuka tahansa” mutta johon monen työttömän ei kannata ryhtyä

Suomalaisilla rengasliikkeillä on kasvavia ongelmia saada työntekijöitä kevään ja syksyn vilkkaisiin sesonkeihin. Syinä pidetään nuorten veltostumista ja työttömien kannustinloukkua.

PETRI KARVINEN

Kolme autoa tunnissa.

Keskimäärin tämä on ollut Jani Turusen, 30, työtahti viime viikkoina. Joensuulaisessa rengasliikkeessä sesonkityöläisenä huhkiva Turunen kuvailee hommaansa kiireiseksi, mutta palkitsevaksi.

Työhön kuuluu renkaiden vaihtoa, pesua, varastointia, tasapainotusta ja vannetöitä.

– Monipuolista on, ja aika ei ainakaan käy pitkäksi. Ihan mielellään tätä tekee, kun tietää, että kyse on vain kuukauden rutistuksesta, Turunen sanoo.

Yrittäjä Kai Repo on Turuseen tyytyväinen. Revon mielestä hyvä sesonkiapuri on reipas, oma-aloitteinen, nopea oppimaan – ja haluaa tulla töihin.

– Työntekijöiden rekrytointi on käynyt vuosi vuodelta vaikeammaksi. Nuoria ei kiinnosta liata sormiaan ja osa työttömistä laskeskelee, että töihin ei kannata tulla, Repo täräyttää.

– Yrittäjänä tämä tietysti harmittaa. Renkaita on keväisin ja syksyisin vaihdettavaksi niin paljon, että vakiväellä se ei mitenkään onnistu, hän jatkaa.

Satoja ympäri Suomen

Repo ei ole huolensa kanssa yksin. Valtakunnallisen Autonrengasliiton hallituksen varapuheenjohtaja Carl Segercrantz sanoo ilmiön koskettavan ”käytännössä koko Suomea”.

– Hyvän sesonkityöntekijän löytäminen on hankalaa, eikä ole helpottunut viime vuosina yhtään. Tilanne on enemmän tai vähemmän sama niin maalla kuin kaupungeissakin, myös Suomen Euromaster -ketjua johtava Segercrantz toteaa.

Rengasalan kausitöihin palkataan Segercrantzin mukaan enimmäkseen työttömiä ja opiskelijoita. Alalle on matala kynnys, koska minkäänlaista pohjakoulutusta ei yleensä vaadita.Työt rengasliikkeessä ovat fyysisiä ja monipuolisia.

Suomen suurimpiin kuuluvassa Euromaster-ketjussa sesonkiapureiden määrä liikkuu Segercrantzin mukaan 150-200 välillä.

– Se tarkoittaa noin 50 prosenttia lisää työresurssia, yhteensä kolmen kuukauden ajaksi. Uskon, että monella kilpailijallamme luvut ovat hyvin samankaltaisia, hän kertoo.

Autonrengasliittoon kuuluu 58 yritystä, joiden palveluksessa työskentelee valtakunnallisesti noin 1700 henkilöä. Segercrantzin laskukaavalla rengassesonki työllistäisi niissä runsaat 800 apulaista.

– Tarkkaa lukua on kuitenkin mahdoton sanoa. Osassa rengasliikkeitä apulaisia ei tarvita lainkaan, toisissa taas väkimäärä tuplataan kiirekausiksi.

”Tätä voi tehdä kuka tahansa”

Kai Revon tavoin myös Carl Segercrantz uskoo, että rekrytoinnin vaikeus johtuu työttömien kohdalla kannustinloukusta. Segercrantzin mukaan sesonkityöstä maksetaan työehtosopimuksen mukainen(siirryt toiseen palveluun), kelpo korvaus.

Jo toista kertaa sesonkitöissä oleva Jani Turunen ei halua ottaa asiaan tiukkaa kantaa.

– Olen itsekin työtön ja minulle tämä määräaikainen pesti ehdottomasti kannattaa. Toisaalta, jos jollakulla on työttömyyspäivärahan lisäksi muitakin etuuksia, tilanne voi olla toinen, hän pyörittelee.

Turusella on autoalan ammattitutkinto, mutta vakituiset työt ovat hänen mukaansa kiven alla. Hän aikoo tarttua tutun rengasliikkeen sesonkipesteihin jatkossakin, jos tilanne ei yllättäen muutu.

– Tämä on ihan mukavaa työtä, jota pystyy tekemään periaatteessa kuka tahansa. Kunhan on kuntoa ja aloitteellisuutta, niin pääsee pitkälle, Turunen sanoo.

Lähde https://yle.fi/a/74-20004297