Sote-rahoista puuttuu edelleen miljardi – täältä ne leikataan, jos rahaa ei kuulu

Valtiovarainministeriön mukaan sote-rahoista puuttuu yhä noin miljardi euroa. Vajeen suuruus vastaa 16 miljoonan lääkärikäynnin leikkaamista.

Suomen historian suurimman hallintouudistuksen toimeenpanon alkuun on enää alle 50 työpäivää. INKA SOVERI

Kreeta Karvala

• Uudet soten hyvinvointialueet aloittavat palvelutoimintansa vuoden vaiheessa.
• Tilannetta kiristää se, että rahoitusvaje alueilla on valtiovarainministeriön mukaan yhä noin miljardi euroa.
• Iltalehden tietojen mukaan hallitukselta pitäisi löytyä lisärahoitusta vielä noin 700 miljoonaa euroa, jotta alueet selviäisivät kunnialla lakisääteisistä sote-palveluista.

Sote-uudistuksen myötä syntyvät hyvinvointialueet aloittavat toimintansa palveluiden järjestämisvastuun osalta ensi vuoden alussa.

Samalla rahoitus siirtyy valtiolle, joka on budjetoinut ensi vuoden sote- ja pelastusmenoihin noin 22,5 miljardia eli hyvinvointialueiden rahoitus kasvaa nykytasosta noin 1,3 miljardialla eurolla.

Valtiovarainministeriössä hyvinvointialueiden toiminnan käynnistämisestä vastaavan muutosjohtajan Ville-Veikko Ahosen mukaan näiden rahojen pitäisi riittää.

Tällä hetkellä näyttää kuitenkin siltä, että valtion kirstusta tarvittaisiin vielä noin miljardi euroa lisää, jotta suomalaisten lakisääteiset sosiaali- terveys ja pelastuspalvelut saadaan turvattua 21 hyvinvointialueella.

Valtiovarainministeriön Ahonen ei vaikuta kovin huolestuneelta miljardivajeesta, koska talousarvioiden teko on hyvinvointialueilla vielä pahasti kesken.

– Talousarvioista puuttuu vielä luontainen toimialakarsinta eli aika moni alue ei ole vielä priorisoinut ja karsinut menojaan vastaamaan valtion rahoitusta.

Lisäksi helpotusta alueiden alijäämiin on tulossa kunnilta siirtyvän rahoituksen korjauksessa noin puolen miljardin euron verran.

Ahonen uskoo, että vaikka moni hyvinvointialue tulee vielä ensi vuonna tekemään alijäämäisen talousarvion, saavat alueet tulevalla kolmevuotisella taloussuunnitelmakaudellaan taloutensa tasapainoon.

Alueet pessimistisempiä

Hyvinvointialueilla ei suhtauduta yhtä toiveikkaasti alijäämien korjaantumiseen, sillä kaikki hyvinvointialueet arvioivat Ylen syyskuun alussa tekemän selvityksen mukaan tarvitsevansa valtiolta 15–120 miljoonaa euroa lisää rahaa, jotta ne selviävät ensi vuoden menoista ilman palveluiden merkittävää leikkaamista.

Esimerkiksi Länsi-Uudellamaalla rahoitusvajeen ja lopullisen sopeutustarpeen arvioidaan jäävän vielä kuntakompensaation jälkeenkin noin 60 miljoonaan euroon.

Satakunnan hyvinvointialueella vajeeksi on jäämässä noin 70 miljoonaa euroa.

Miljardin, kymmenen miljoonan tai miljoonan euron vajeet tarkoittavat toteutuessaan isoja leikkauksia sosiaali- ja terveyspaleluihin.

Esimerkiksi Satakunnassa ne merkitsivät hyvinvointialueen johtajan Kirsi Varhilan mukaan mahdollisesti jopa sairaalaosastojen sulkemisia.

Miljoonien eurojen säästöpaineita voi konkretisoida käytännön esimerkein. Esimerkiksi yhden miljoonan euron leikkaus sote-menoihin tarkoittaisi ikääntyneiden palveluissa 30 000 kotihoidon käynnin, tai 26 000 vammaispalvelulain mukaisen kuljetuspalvelumatkan karsimista.

Kymmenen miljoonan säästöt saadaan puolestaan 170 tehostetun palveluasumisen vuosikustannuksista, tai jos lopetetaan vuodeksi 110 lastensuojelun sijaishuoltopaikkaa.

Miljardin euron sote-säästöt tarkoittaisivat 16 miljoonan terveyskeskuslääkärikäynnin vähentämistä.

Yllättäviä menoja

Kymmenen kuukautta kestänyt hoitajien lakko lisäsi asiantuntijoiden mukaan suomalaisten hoitovelkaa, koska hoitajilla oli voimassa muun muassa ylityökielto. OUTI JÄRVINEN

Sote-uudistuksen piti parantaa ihmisten sosiaali- ja terveyspalveluita, mutta resurssipulan vuoksi hyvinvointialueilla on tulevina vuosina edessään niukkaa taloutta, heikkoa investointikykyä ja leikkauspaineita.

Hyvinvointialueiden tilannetta kurjistaa ennen muuta hoitovelka, joka on paisunut koronan, hoitajapulan sekä hoitajien 10 kuukautta kestäneiden työtaistelutoimenpiteiden vuoksi, jonka aikana hoitajilla oli ylityö- ja vuoronvaihtokiellot.

Alueilta kantautuu moitteita myös yksityisille palveluntuottajille, jotka ovat tehneet jopa 40 prosentin hinnankorotuspyyntöjä esimerkiksi vanhusten asumispalvelusopimuksiin.

Sote-kuluja nostaa myös se, että uudet hyvinvointialueet joutuvat jatkossa tuottamaan yhtenäiset ja lainmukaiset palvelut kaikille asukkaille. Kustannukset nousevat, koska tähän saakka kunnissa on ollut hyvin vaihtelevia ja osin myös laittomia käytäntöjä sote-palveluiden järjestämisessä.

– Meidän pitää samaan aikaan hoitaa hoitovelka ja panostaa perustason terveydenhuollon parantamiseen, joten yhtälö ei onnistu samalla rahasummalla kuin aiemmin, Satakunnan sote-johtaja Kirsi Varhila sanoo.

Varhilan mukaan sote-rahoituksen taso pitäisi olla alkuvaiheessa 2–3 vuoden ajan selvästi nyt budjetoitua suurempi, jotta soten tavoitteet hoidon ja palveluiden parantamisesta sekä sairauksien ennaltaehkäisemisestä saavutetaan.

– Jos halutaan aidosti muutosta, jolla on vaikuttavuutta myös pidemmällä tähtäimellä, silloin soten aloitusvaiheeseen pitäisi satsata riittävästi, Varhila painottaa.

Iltalehden tietojen mukaan hyvinvointialueet tarvitsisivat Sanna Marinin (sd) hallitukselta lisää rahaa jo ensi vuodelle noin 700 miljoonaa euroa, jotta sote-palvelut voidaan järjestää ja samalla hoitaa myös kasvanut hoitovelka.

Jos lisäraha löytyy, silloin sote-uudistuksen menot olisivat yhteensä kaksi miljardia euroa suuremmat kuin mitä nyt sosiaali- ja terveyspalveluihin käytetään rahaa.

Loppukiri edessä

Valtiovarainministeriön muutosjohtaja Ville-Veikko Ahonen patistaa hyvinvointialueita karsimaan menojaan. VALTIOVARAINMINISTERIÖ

Uusien hyvinvointialueiden käynnistymiseen on aikaa alle 50 työpäivää. Valtiovarainministeriön muutosjohtaja Ahonen patistaakin nyt hyvinvointialueita talousarviovalmistelun lisäksi myös laajemman strategian tekoon, jossa linjataan, miten annetuilla resursseilla voidaan sote- ja pelastuspalvelut jatkossa hoitaa ja toimintoja kehittää.

Ahosen mukaan hyvänä esimerkkinä toimii Pohjois-Pohjanmaa, joka on jo tehnyt järjestäytymissuunnitelman, johon sisältyy myös rankkoja kustannusten karsintapäätöksiä, kuten vuodeosastojen, akuuttihoidon sekä tehostetun palveluasumisen hoitopaikkojen vähentämistä.

Sote-uudistuksen myötä myös 175 000 ihmistä siirtyy ensi vuoden alusta uusien hyvinvointialueiden palkkalistoille.

Muutoksen yhteydessä pitää varmistaa, että kansalaisten palvelut siirtyvät kunnilta ja kuntayhtymiltä hyvinvointialueiden järjestettäväksi ilman häiriöitä. Samalla pitää myös varmistaa, että palkanmaksu ja tietojärjestelmät sekä palkkojen yhdenmukaistaminen toimivat.

– Kaikilla alueilla palkanmaksun järjestelmien testaaminen on jo kiivaassa vauhdissa, mutta pitäisi vielä ottaa loppukiri ja varmistaa, että palkat saadaan maksettua mahdollisimman oikein vuodenvaihteen jälkeen, ettei käy niin kuin Helsingin kaupungilla, Ahonen sanoo.

Tietojärjestelmien osalta hyvinvointialueet lähtevät Ahosen mukaan aluksi liikkeelle väliaikaisilla järjestelmillä.

– Hyvin paljon uudistamista jää vielä tietojärjestelmien osalta tuleville vuosille.

Sote-henkilöstön palkkojen yhtenäistäminen puolestaan tehdään vuoteen 2025 mennessä.

Valtio kirstunvartijana

Hyvinvointialueet voivat saada valtiolta lisärahoitusta siinä tapauksessa, jos ne eivät pysty hoitamaan perustuslainmukaisia sosiaali- ja terveyspalveluita sekä pelastustointa.

Kriitikot pelkäävät, että valtion apuun rientäminen tarkoittaa sitä, että piikki on jatkuvasti auki.

Valtiovarainministeriön Ahonen tyrmää kritiikin.

– Lisärahoitus ei ole mikään automaatti, vaan sen saamista varten perustetaan työryhmä. Samalla muistutamme, että lisärahoituspäätöksiin sisältyy ehtoja eli kyse ei ole mistään avoimesta vekselistä, Ahonen sanoo.

Hyvinvointialan etujärjestö Halin mukaan uuden sote-lainsäädännön ongelmana on myös se, ettei laissa ole kirjattu riittävän tarkasti sitä, onko toiminta alueilla järjestetty tehokkaasti, jolloin vaarana on, että hyvinvointialue saa lisärahoitusta silloinkin, kun se toimii tehottomasti.

Valtiovarainministeriön Ahonen rauhoittelee Halin huolia.

– Siinä tapauksessa, jos hyvinvointialueella tulee tarvetta lisärahoitukselle, silloin alueen talous, tehokkuus ja toiminta läpivalaistaan tarkoin ja samalla myös alueen itsenäinen päätösvalta kaventuu.

Kulut kuriin

Sipilän (kesk) hallituksen mönkään menneessä sote-uudistuksessa yritettiin hillitä kulujen kasvua. LAURI OLANDER/KL

Juha Sipilän (kesk) hallituksen sote-uudistuksen tavoitteena oli leikata sote-kulujen kustannusten kasvusta kolme miljardia euroa.

Marinin hallituksen sote-mallissa vastaavanlaista euromääräistä leikkuria ei enää ole.

Sotealueiden rahoituksen hillitsemiseksi on kuitenkin luotu yksi leikkuri eli muutaman siirtymävuoden kuluttua sote-alueiden palvelutarpeessa tapahtuneet muutokset huomioidaan valtion rahoituksessa vain 80-prosenttisesti.

– Ideana on kannustaa alueita hoitamaan asiat tehokkaasti ja samalla ennaltaehkäisemään esimerkiksi väestön sairastavuuteen tai ikärakenteen muutoksiin liittyvien kustannusten syntymistä, Ahonen sanoo.

Valtiovarainministeriön muutosjohtaja uskoo, että suomalaisten sote-palvelut paranevat vuoden vaihteessa tapahtuvan jättiuudistuksen jälkeen.

– Kannattaa kuitenkin varautua siihen, että aivan heti ei kaikkia uudistuksia päästä tekemään, koska tämä on niin valtava yritysfuusio, Ahonen päättää.

Lähde https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/291b67df-9751-44c7-b480-d96e0b177c94