Suomen vankiloissa muhii ongelma: vanginvartijoista iso pula, työtä tehdään ilman soveltuvaa koulutusta

Henkilöstöpulaan yritetään puuttua lisäämään alan koulutuspaikkoja.

Vanginvartijana voi työskennellä henkilö, jonka ainoa perehdytys rooliin on työpaikalla annettu koulutus. Kuvituskuva Hämeenlinnan vankilan eristyssellistä.
Vanginvartijana voi työskennellä henkilö, jonka ainoa perehdytys rooliin on työpaikalla annettu koulutus. Kuvituskuva Hämeenlinnan vankilan eristyssellistä.

Vanginvartijana voi työskennellä henkilö, jonka ainoa perehdytys rooliin on työpaikalla annettu koulutus. Kuvituskuva Hämeenlinnan vankilan eristyssellistä. ELLE NURMI

Katariina Taleva

katariina.taleva@iltalehti.fi

Tänään klo 11:49

Suomen vankiloissa työskentelee jopa 130 vanginvartijaa, joilla ei ole rikosseuraamusalan koulutusta. Tämä on noin 10 prosenttia valvontapuolen henkilöstöstä.

Kouluttamattomien määrää selittää osin se, että alan koulutuspaikkojen määrät ovat olleet laskussa jo vuosien ajan. Lain mukaan vanginvartijan virkaan voidaan valita henkilö, jolla on rikosseuraamusalan ammatillinen tutkinto tai soveltuva korkeakoulututkinto. Soveltuvaksi tutkinnoksi on yleisesti katsottu esimerkiksi tradenomin tutkinto.

Rikosseuraamusalan tutkintoja on vähennetty vuodesta 2010 alkaen. Vuonna 2009 koulutuspaikkoja oli vielä 80, kun alimmillaan ne ovat olleet vuonna 2015. Vuonna 2015 koulutuspaikkoja oli 32.

– Tiedettiin, että alalta poistuu henkilöstöä ja eläköityy samaan aikaan. Jos meillä olisi ollut 80 koulutuspaikkaa koko ajan, niin meillä olisi nyt yli 400 koulutettua vanginvartijaa enemmän, sanoo Vankilavirkailijain liitto VVL:n pääluottamusmies Antti Santamäki.

Alla olevasta taulukosta näet rikosseuraamusalan koulutuspaikat vuosittain. Jos taulukko ei näy, näet sen täältä.

https://e.infogr.am/vanginvartijoiden_koulutuspaikat-1h7j4dvjzzrx94n?parent_url=https%3A%2F%2Fwww.iltalehti.fi%2Fkotimaa%2Fa%2Fb79fa229-66f3-438b-b7a6-3c4982efddb3&src=embed#async_embed

Myös määräaikaisiin virkoihin voidaan valita kahdeksi vuodeksi henkilö, jolla ei ole koulutusta.

– Henkilöstöpula on todella suuri tällä hetkellä. Hyvä, että saamme työntekijöitä alan ulkopuolelta, mutta liiton mielestä pitäisi olla joko perustutkinto tai täydennyskoulutus uusille, joilla ei ole perustutkintoa käytynä, toteaa Santamäki.

Hän kertoo, että pula henkilökunnasta on johtanut jopa siihen, että kahden vuoden määräaikaisten vartijoiden sopimusta on jatkettu ohjaaja-tittelillä, jos he eivät ole päässeet rikosseuraamusalan koulutukseen.

Koulutusta ollaan uudistamassa

Rikosseuraamusalan koulutuskeskuksen järjestämä tutkintokoulutusta ollaan uudistamassa. Ensi vuodesta alkaen tutkintokoulutus alkaa kaksi kertaa vuodessa, ja samalla vuodessa koulutettavien määrää nousee 80:stä 120:een paikkaan.

Santamäki toteaa, että hakijoita koulutukseen on, mutta moni jättää tulematta pääsykokeisiin.

Santamäki on sitä mieltä, että koulutusmäärien nostaminen on hyvä asia, mutta tämä ei kuitenkaan riitä korjaamaan tilannetta lähivuosina.

– Poistuma alalta on edelleen iso, ja tulemme olemaan vielä jatkossakin pulassa, Santamäki sanoo.

Oppisopimuskoulutus voisi olla myös yksi väylä lisätä koulutettuja vartijoita vankiloihin.

– Esimerkiksi he, jotka ovat tehneet vanginvartijan töitä ilman koulutusta kahden vuoden ajan, voisivat tehdä oman työnsä ohessa rikosseuraamusalan perustutkintoa. Se nopeuttaisi kyllä koulutettujen vanginvartijoiden määrää, Santamäki kertoo.

Lähde https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/b79fa229-66f3-438b-b7a6-3c4982efddb3

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

Translate »