Suomi velkaantui korona-aikana 5 236 euroa henkilöä kohden

Suomen lisävelka on länsieurooppalaista keskitasoa. Ero Ruotsiin ja Tanskaan kuitenkin kasvaa.

JANNE TOIVONEN

Yle selvitti, paljonko lisävelkaa EU-maat ottivat kiivaimpana korona-aikana eli loppuvuodesta 2019 maaliskuuhun 2022.

Tulos on, että Suomi sijoittuu 27 maan vertailussa sijalle 8.

Suomen julkisyhteisöjen eli lähinnä valtion ja kuntien yhteenlaskettu velka oli vuoden 2019 lopulla noin 156 miljardia euroa. Tämän vuoden maaliskuun loppuun mennessä se oli kasvanut noin 185 miljardiin euroon.

Tämä tekee 5 236 euroa lisää velkaa jokaista suomalaista kohden.

https://e.infogram.com/ec89da48-3131-4db9-b69e-8e14acd753f6?parent_url=https%3A%2F%2Fyle.fi%2Fuutiset%2F3-12634267&src=embed#async_embed

Laskelmassa on käytetty EU:n Eurostat-tilastopalvelun tuoreimpia vertailukelpoisia velkalukuja.

Niistä laskettiin jokaisen maan kohdalla, paljonko julkisyhteisöjen velka lisääntyi joulukuun 2019 ja maaliskuun 2022 välisenä aikana. Lisävelan määrät suhteutettiin maiden väkilukuun Eurostatin vuoden 2021 tiedoilla.

Suomi on vanhojen EU-maiden keskitasoa – Ruotsilla ja Tanskalla menee paljon paremmin

Suomi sijoittuu muiden “vanhojen” eli ennen vuotta 2004 liittyneiden EU-maiden keskivaiheille.

Velkaa tutkinut dosentti ja yliopistotutkija Ilja Kavonius Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskuksesta pitää tilastoa melko odotettuna.

Kärkimaita yhdistävät kovat koronatoimet ja melko suuri julkinen sektori.

– Muun muassa Belgiassa, Ranskassa ja Italiassa oli pahimman koronan aikaan kovat lockdownit, Kavonius huomauttaa.

– Alinna olevissa maissa taas on pääosin valtioita, joiden bruttokansantuote on alle puolet Suomesta, pieni julkinen sektori ja joissa on poliittisesti vältetty ottamasta velkaa.

Suomen perinteiset verrokkimaat eli Ruotsi ja Tanska ovat sen sijaan vähiten velkaantuneiden joukossa.

Tanskalaiset velkaantuivat korona-aikana vain 1 732 eurolla ja ruotsalaiset 1 670 eurolla asukasta kohden. EU:n ulkopuolisen Norjan lisävelka oli lähempänä Suomen tasoa, 4 051 euroa asukasta kohden.

Ruotsin ja Tanskan lisävelka on Baltian ja Balkanin maiden sekä Puolan tasoa, vaikka niiden julkinen sektori ja hyvinvointipalvelut ovat huomattavasti Ruotsia ja Tanskaa köykäisempiä.

Kavonius selittää asiaa Ruotsin ja Tanskan paremmalla taloustilanteella. Niiden talouskasvu oli vuosina 2010–2019 selvästi Suomea parempi, ja myös velkaantumisaste alhaisempi, vain noin puolet Suomen kokonaisvelasta.

Kun Suomessa julkista velkaa on runsaat 33 000 euroa jokaista suomalaista kohden, Ruotsissa määrä on vajaat 18 000 euroa.

– Suomi on Ruotsin ja Tanskan kehitystä jäljessä. Se ei ole pelkkä velka-asia, vaan yleisen talouskasvun asia. Se on se kriittinen kysymys, Kavonius sanoo.

Ruotsin osalta on syytä muistaa, että sen koronatoimet olivat kevyet. Kun yhteiskunta pysyi avoinna, velanotto hätätoimia varten jäi verraten pieneksi.

Toimintalinjan kääntöpuoli olivat kuolemat: Ruotsissa on tilastoitu(siirryt toiseen palveluun) 20 000 koronakuolemaa, Suomessa noin 6 000.

Hallitus: välttämätöntä, oppositio: liiallista

Velkaantuiko Suomi liikaa, vai oliko velanotto välttämätöntä?

Kysytään kahdelta valtiovarainvaliokunnassa istuvalta kansanedustajalta.

Ensin hallituspuolueen edustaja, valiokunnan puheenjohtaja Johannes Koskinen (sd.):

– Koronan vaikutukset kohdistuivat Suomeen aika jyrkkinä. Lisävelkaa jouduttiin ottamaan, kun haluttiin suojata ihmisiä ja työpaikkoja. Suhteessa kansantalouteen ollaan kuitenkin vähemmän velkaantuneita kuin monet muut eurooppalaiset taloudet.

Sitten opposition edustaja, valiokunnan jäsen Sari Multala (kok.):

– On ymmärrettävää, että koronan ja sodan vuoksi on jouduttu ottamaan velkaa. Mutta se ei selitä talouden rakenteellisia ongelmia eikä sitä, miksi Suomi näyttää velkaantuvan vuoteen 2026 asti.

Multala pelkää, että velka alkaa liian isoksi paisuessaan nakertaa markkinoiden luottamusta Suomeen. Jos lisäksi korkomenot kasvavat, mahdollisuus investoida muihin asioihin heikkenee.

Koskisen mielestä ero hallituksen ja opposition linjassa ei ole kovin iso. Hänen mukaansa hallituskaudella käsitellyistä noin 40 miljardin euron velkavaltuuksista 37 miljardilla on ollut hyväksyntä pääoppositiopuolueilta.

Uhkana on velan korkokulujen nousu

Julkinen velka on erilaista kuin kotitalouksien velka.

Luotettavana pidetty maa saa velkaa halvalla, ja kansainväliset luottoluokittajat pitävät Suomea hyvänä luotonsaajana. Valtion velanhoitokulut ovat jatkuvasti laskeneet ja ovat lisävelanotosta huolimatta ennätysmatalat.

Se on olennainen asia, sillä noin 80 prosenttia julkisesta velasta on nimenomaan valtionvelkaa.

Mutta nyt korkomenot ovat kääntymässä kasvuun. Ensi vuoden budjettiesityksessä niihin on varattu(siirryt toiseen palveluun) 1,5 miljardia euroa eli kaksi kertaa nykyinen määrä.

https://e.infogram.com/4678fc3e-68fd-4f0d-9b2e-22d6f4616bff?parent_url=https%3A%2F%2Fyle.fi%2Fuutiset%2F3-12634267&src=embed#async_embed

– Uusi velka on kalliimpaa, kun korkotaso on noussut. Sitä kautta myös velkakustannukset nousevat, ja se on syytä huomioida, Helsingin yliopiston tutkija Ilja Kavonius sanoo.

Jo ensi vuoden budjettiesityksessä valtionvelan korkomenojen ennakoidaan nousevan.

Kavoniuksen mukaan tärkeintä on katsoa kokonaisuutta.

Hän ei katso yksittäistä velkalukua vaan kannustaa pohdintaan: miksi velkaa otetaan, kuinka hyvin julkinen talous sen kestää ja paljonko valtiolla on vastapainoksi esimerkiksi eläkevarallisuutta ja omistuksia – monella maalla ei ole sellaisia juuri lainkaan.

– Henkilökohtaisesti en olisi vielä hirvittävän huolissani tästä velkamäärästä. Mutta olennaista on paljonko velkaa vielä otetaan, mihin sitä jatkossa käytetään ja mitkä korot jatkossa ovat.

Lähde https://yle.fi/uutiset/3-12634267