Tekoäly loi villit käytännöt Yhdysvaltain yliopistoihin: osa turvautuu kynään ja paperiin, osa etsii fuskaajia tunnistusohjelmilla
Maineikkaan Georgetownin yliopiston opiskelijat karttavat tekoälyä, mutta heidän suomalaisprofessorinsa sallii käytön.
WASHINGTON Parisenkymmentä opiskelijaa istuu U-kirjaimen muotoon aseteltujen pöytien ääressä ja keskustelee vilkkaasti siitä, onko Yhdysvaltain entinen presidentti Donald Trump uhka demokratialle. Georgetownin yliopistossa on käynnissä suomalaisprofessori Pauliina Patanan populismia ja demokratiaa käsittelevä kurssi.
Keskusteluilla on kurssilla merkittävä rooli, mutta tänä syksynä aktiivisuus tunneilla korostuu entistä enemmän.
Luokkahuoneessa esitetyt kommentit ovat näyte oppilaan omasta ajattelusta. Kotona tehdyistä esseistä ei enää voi tietää, onko opiskelija tehnyt ne itse. Tekoäly on muuttanut kaiken.
– Viime keväänä naureskelimme vielä muiden opettajien ja professorien kanssa, että mitähän tästä tulee, kun tekoäly yleistyy. Nyt on ollut mahdotonta olla ottamatta huomioon tekoälyn vaikutuksia ja sitä, miten se on mullistanut oppimista ja opetusta, Patana sanoo.
Paluu kynään ja paperiin
Tekoälyn vaikutus yliopistoelämään on ollut syksyn kuumin puheenaihe ympäri Yhdysvaltoja, kun professorit ovat pohtineet suhdettaan tekoälyn avulla tehtyihin kurssitehtäviin ja yliopistohakemuksiin.
Yhteistä linjaa ei ole muodostunut maanlaajuisesti eikä edes yliopistokohtaisesti. Georgetownissa jokaisella professorilla on oma käsityksensä siitä, kuinka opiskelijat voivat hyödyntää tekoälyä.
Patana kertoo, että osa professoreista teettää nykyään esseet luokassa perinteisellä kynä ja paperi -metodilla. Osa taas pyrkii tunnistamaan tekoälyn tuottamat tekstit tunnistusohjelmien avulla.
Patana itse suhtautuu tekoälyyn työkaluna, jota opiskelijat voivat käyttää harkiten rutiininomaisten tehtävien työstämisessä, kuten lehtikatsauksien tekemisessä tai esitelmien visualisoinnissa.
Jos kyseessä on analyyttisempi tehtävä, kuten esseen kirjoittaminen, Patana olettaa, että opiskelijat tekevät ajattelutyön itse. Toistaiseksi kukaan ei ole – ainakaan hänen tietääkseen – palauttanut hänelle tekoälyn tuottamaa kurssitehtävää.
Niin ehkä onkin, sillä Patanan opiskelijat vaikuttavat suhtautuvan hyvin epäilevästi tekoälyyn.
Plagiointia, väärää tietoa ja fuskaamisen turhuus
Kansainvälistä politiikkaa opiskeleva Lily McCullough kertoo, että hän kokeili äskettäin tekoälyä apunaan koulutehtävän teossa. Hänen piti katsoa vanha espanjalainen elokuva. McCullough pyysi tekoälyä summaamaan elokuvan juonen ensin, jotta ymmärtäisi mistä elokuvassa on kyse.
– Kun olin katsonut elokuvan, tajusin, että kaikki tekoälyn sepustukset olivat väärin, alkaen elokuvan henkilöistä ja juonesta. En ollut tajunnut, että siinä voi olla niin paljon epätarkkuuksia.
Georgetownissa on melko tavallista, että opiskelijoiden pitää lukea joka luennolle noin sadan sivun verran materiaaleja. Osa opiskelijoista on käyttänyt tekoälyä luentomateriaalien tiivistämiseen.
Alex Missen kertoo teettäneensä työhakemuksia tekoälyllä, osittain siksi, että työhakemuksia luetaan tekoälyllä, ja tekoäly tekee työnhakijoista esikarsintaa.
Tekoäly ei kuitenkaan vakuuttanut Missenia, sillä hakemukset kalskahtivat robottimaisilta. Sen takia hän ei myöskään koe, että voisi käyttää tekoälyä esseiden kirjoittamiseen. Hänestä tekoäly ei kykene tarpeeksi laadukkaaseen ajatteluun.
Oikoreittien käyttäminen ei tunnu opiskelijoiden mielestä ylipäätään järkevältä, sillä he maksavat oppimisesta paljon. Georgetownin lukukausimaksu on yhdeltä vuodelta lähes 60 000 dollaria.
– Olen jo onnekas, kun olen täällä. Vanhempani ovat tukeneet minua paljon. En myöskään saa stipendejä, joten maksan koko lukukausimaksun. Haluan ottaa tästä kaiken irti, joten en halua käyttää oikoreittejä esimerkiksi käyttämällä tekoälyä, sanoo Julio Wang.
Kriittinen medialukutaito entistä tärkeämpää
Pauliina Patanan mukaan on tärkeää, että opiskelijat oppivat käyttämään tekoälyä, sillä tulevaisuudessa eri tekoälysovelluksia käytetään yhä enemmän.
Hänestä on myös erittäin tärkeää, että opiskelijat oppivat suhtautumaan tekoälyyn kriittisesti. Se liittyy myös käynnissä olevaan luentosarjaan.
– Populistiset poliittiset liikkeet ovat jo hyödyntäneet tekoälyä. Tekoälyn avulla pystytään helposti luomaan sisältöä, joka imitoi perinteistä mediaa mutta levittää stereotyyppisiä tai valheellisia viestejä, Patana sanoo.
ChatGPT:n kaltaisten sovellusten avulla on helppo tuottaa loputtomasti sisältöä, jolloin faktan ja fiktion erottaminen on entistä hankalampaa.
Patanan mukaan tekoäly voi luoda otollisen maaperän populismille. Tekoäly tulee hänen mukaansa mullistamaan maailmaa ja työelämää. Moni voi pelätä oman toimeentulonsa ja tulevaisuutensa puolesta.
– Populistipuolueet ovat nousseet valtaan nimenomaan yrittämällä politisoida globalisaation häviäjiä, ja tässä nähdään aika samanlainen dynamiikka. Poliittisten päättäjien pitää ottaa tämä vakavasti, sillä tekoälyllä voi olla laajoja vaikutuksia myös tällä tavoin, Patana sanoo.
Mitä ajatuksia juttu herättää? Aiheesta voi keskustella lokakuun 4. päivään kello 23 saakka.
Lähde: Yle.