Tutkijatohtori: Superlevittäjät aiheuttavat valtaosan koronatartunnoista
Koronavirus leviää massatapahtumissa.
KORONATARTUNNOISTA valtaosa tulee superlevittäjiltä.
Mallinnuksen perusteella vain 10 prosenttia koronatartunnan saaneista vastaa 80 prosenttia eteenpäin menevistä tartunnoista, kirjoittaa Helsingin yliopiston tutkijatohtori Tuomas Aivelo blogissaan.
Suomesta tiedetään, miten merkittävä osa koronatapauksista liittyy massatapahtumiin. Korona levisi esimerkiksi eteläsuomalaisissa häissä.
Ihmisillä voi olla eroja levittämiskyvyssä. Jotkut erittävät hengitysteissään enemmän virusta kuin toiset. Jotkut yskivät ilmaan enemmän viruksia.
Jotkut pystyvät Aivelon mukaan säilymään terveempinä, vaikka he erittävät paljon virusta.
– Yksi syy, miksi jotkut ovat superlevittäjiä, on oireettomuus.
Oireilevat ihmiset tietävät olevansa mahdollisia viruksen levittäjiä. He pysyvät kotonaan.
Taudin levittämisessä riskin muodostavat oireettomat ihmiset, jotka eivät tiedä kantavansa virusta.
Aivelo ottaa esimerkiksi Lavantauti-Maryn, joka oli oireeton lavantaudin kantaja. Mary toimi monessa perheessä kokkina ja levitti lavantautia eteenpäin.
SUPERLEVIÄMINEN liittyy Aivelon mukaan vahvasti tilanteisiin, jossa virus leviää. Sars ja mers-virukset levisivät sairaaloissa. Länsi-Afrikassa ebola levisi usein hautajaisissa.
Koronaviruksessa hoito voi Aivelon mukaan muuttua riskitekijäksi.
– Oireeton, mutta tartuntaa kantava, kotihoidon työntekijä voi kuljettaa virusta kodista kotiin.
Köyhyys altistaa Aivelon mukaan superlevittämiselle.
Ahtaasti asuvat ihmiset saavat tartunnan muita helpommin. Singaporessa koronavirusepidemia leviää ulkomaisten rakennustyömiesten keskuudessa. Heidät on majoitettu kehnoihin oloihin suuriin asuntoloihin.
Lohdullista superleviämisessä on Aivelon mukaan se, että merkittävä osa tartunnan saaneista ei juuri levitä virusta eteenpäin.
Aivelon mielestä pitäisi tunnistaa tilanteet, joissa virus leviää tehokkaasti.
Selvää Aivelon mukaan on, ettei koronavirus leviä sairaaloissa samalla tavoin kuin sars-epidemiassa.
– Leviämistapahtumat kertovat siitä, että kyseessä ovat aivan tavalliset sosiaaliset tapahtumat, kuten häät, syntymäpäivät, laskettelukeskusten after skit, uskonnolliset kokoontumiset ja kotona järjestettävät illalliskutsut.
TAMPEREEN yliopiston epidemiologian professori Pekka Nuorti sanoo Helsingin Sanomissa, että pitäisi ottaa huomioon ympäristö, jossa koronavirus tarttuu.
– Suljetuissa ympäristöissä, kuten pitkäaikaishoitolaitoksissa on tapahtunut todella paljon tartuntoja ympäri maailmaa.
Risteilyalus Diamond Princessin epidemiassa ihmiset tartuttivat keskimäärin seitsemän muuta ihmistä ennen karanteenia. Karanteeni määrättiin sen jälkeen, kun laivalla syntynyt epidemia huomattiin.
Suljetuissa ympäristöissä on 19 kertaa suurempi riski saada tartunta kuin avoimissa ympäristöissä, japanilaiset tutkijat selvittivät.
Japanilaiset tutkivat paikkoja, joissa ilma vaihtuu huonosti. Näitä ovat muun muassa kuntosalit, laivaravintolat, ruokateltat.
Lähteet: is.fi