Uusi mullistava hoito Alzheimerin tautiin alkamassa Suomessa

Alzheimerin tautiin kokeillaan diabeteslääkettä yhdistettynä elintapojen muutoksiin ensimmäisenä maailmassa. Räätälöidyt hoidot ovat tulevaisuutta, tutkija uskoo.

– Tämä on tosi jännä tutkimus. Siinä on mukana erilaisia hoitoja ja ennaltaehkäisyä. Tällaista ei ole kukaan tehnyt aiemmin, geriatrian professori ja MET-FINGER-tutkimuksen päätutkija  Itä-Suomen yliopistosta ja Karoliinisesta Instituutista kertoo innoissaan.

– Tämä on tosi jännä tutkimus. Siinä on mukana erilaisia hoitoja ja ennaltaehkäisyä. Tällaista ei ole kukaan tehnyt aiemmin, geriatrian professori ja MET-FINGER-tutkimuksen päätutkija Itä-Suomen yliopistosta ja Karoliinisesta Instituutista kertoo innoissaan. ADOBE STOCK / AOP

Nina Malmberg

Parin kuukauden päästä alkavassa MET-FINGER-tutkimuksessa kokeillaan sellaista, mitä kukaan muu ei ole aiemmin tehnyt. Tutkimuksessa on ensimmäisenä maailmassa käytössä pitkään diabeteksen hoidossa ollut Metformin-lääke ja räätälöidyt elintapamuutokset.

Suomi on mukana uudessa tutkimuksessa, jossa jokaisen tutkittavan riskiprofiili kartoitetaan ja se huomioidaan hoidon suunnittelussa.

– Tämä on tosi jännä tutkimus. Siinä on mukana erilaisia hoitoja ja ennaltaehkäisyä. Tällaista ei ole kukaan tehnyt aiemmin, geriatrian professori ja MET-FINGER-tutkimuksen päätutkija Miia Kivipelto Itä-Suomen yliopistosta ja Karoliinisesta Instituutista kertoo innoissaan.

Lääkehoidoissa ollaan menossa Kivipellon mukaan siihen suuntaan, että niiden tulee vaikuttaa Alzheimerin taudin useisiin eri mekanismeihin.

Lääkehoidoissa ollaan menossa Kivipellon mukaan siihen suuntaan, että niiden tulee vaikuttaa Alzheimerin taudin useisiin eri mekanismeihin. ADOBE STOCK / AOP

Tutkimuksessa ovat mukana Suomen lisäksi Ruotsi ja Englanti. Nykyään tiedämme, että lääkkeen rinnalle tarvitaan elintapoihin vaikuttavia hoitoja tukemaan sen vaikutuksia ja myös ennaltaehkäisemään taudin aiheuttamia vaurioita.

– Valitsimme Metforminin, koska sen käyttäjillä näyttäisi olevan seurantatutkimusten perusteella vähemmän muistisairauksia, ja se on ollut pitkään käytössä diabeteksen hoidossa. Se vaikuttaa amyloidin ja taun tuotantoon, insuliiniherkkyyteen sekä inflammaatioon eli matala-asteiseen tulehdukseen. Ne ovat kaikki myös Alzheimerissa merkittäviä tekijöitä, Kivipelto jatkaa.

Maailmalla tutkitaan muitakin diabeteslääkkeitä, mutta niiden rinnalla ei ole muita hoitoja. Lääkehoidoissa ollaan menossa Kivipellon mukaan siihen suuntaan, että niiden tulee vaikuttaa Alzheimerin taudin useisiin eri mekanismeihin.

– Tiedämme, että Alzheimer on monitekijäinen sairaus. Diabeteksessa ja Alzheimerin taudissa on osoitettu olevan paljon yhtäläisyyksiä ja siksi tutkimukseen valittiin diabeteksen hoidossa käytettävä lääke. Metformin-lääke on lisäksi turvallinen, Kivipelto tarkentaa.

Viimeisin lääke tullut markkinoille 15 vuotta sitten

Alzheimerin tautiin on yritetty kehittää kahdenkymmenen vuoden aikana lääkettä jo noin 250 eri tutkimuksella. Siitä huolimatta viimeisin lääke on tullut markkinoille jo 15 vuotta sitten.

– Kehitettyjen lääkkeiden teho on jäänyt heikoksi, ja niistä on tullut erittäin paljon haittoja. Aivot ja hermosto ovat erittäin haasteellisia ja herkkiä elimiä. Vuosien varrella on opittu koko ajan lisää. Siksi on alettu kokeilla muihin sairauksiin jo käytössä olevia lääkkeitä. Me yhdistämme lääkkeen lisäksi elintapojen muutokseen, Kivipelto kertoo.

Hän jatkaa, että hermostoon jo tulleita vaurioita on vaikea korjata lääkkeillä ja siksi ennaltaehkäisy on ensiarvoisen tärkeätä. Hoito pitäisi päästä aloittamaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, Kivipelto tietää.

Suomi on kärkimaita

Suomi on kärkimaita Alzheimerin taudin hoidossa, ja meillä on pureuduttu sen salaisuuksiin FINGER-tutkimuksella jo yksitoista vuotta. Siinä pääpaino on ollut elintavoilla ja ennaltaehkäisyllä.

– Olemme löytäneet myös uusia riskitekijöitä. Heikentynyt kuulo, univaikeudet ja stressi nostavat sairastumisriskiä, ja niistä monet ovat lisääntyneet koronapandemian myötä. Ne olisivat tiettyyn rajaan asti ehkäistävissä, Kivipelto toteaa.

Tuoreimpien arvioiden mukaan peräti 40 prosenttia muistisairauksista liittyy elintapoihin ja ympäristötekijöihin.

Tuoreimpien arvioiden mukaan peräti 40 prosenttia muistisairauksista liittyy elintapoihin ja ympäristötekijöihin.

Tuoreimpien arvioiden mukaan peräti 40 prosenttia muistisairauksista liittyy elintapoihin ja ympäristötekijöihin. ADOBE STOCK / AOP

FINGER on kasvanut maailmanlaajuiseksi

Suomalainen FINGER-tutkimus on osoittanut ensimmäisenä maailmassa, että muistihäiriöiden ennaltaehkäisy on mahdollista eri toimenpiteitä yhdistämällä.

– Uusien tulosten mukaan sekä Alzheimerin taudille geneettisesti alttiit henkilöt että jo lievään tautiin sairastuneet hyötyivät selvästi monimuotoisesta elintapainterventiosta eli elintapamuutoksista. FINGER-ennaltaehkäisymallilla on osoitettu olevan myös kansantaloudellista hyötyä, Kivipelto kertoo.

Kivipelto johtaa maailmanlaajuiseksi kasvanutta World-Wide FINGERS-verkostoa. Sillä on merkittävä osuus muistisairauksien ehkäisyssä eri riskiryhmissä.

– Olisi erittäin toivottavaa, että tutkimustieto saataisiin myös jalkautettua mahdollisimman nopeasti kentälle eli potilaiden tutkimukseen ja hoitoon, Kivipelto toivoo.

Lähde https://www.iltalehti.fi/terveysuutiset/a/ff8c3303-1a66-4cc8-80cb-0de0c39a9c2e

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

Translate »