Vakava bakteeri leviää kaloissa Iijoessa ja Oulujoessa
Bakteeria on todettu kahdella eri kalanviljelylaitoksella Iijoen ja Oulujoen vesistöalueilla.
Taudille herkimpänä lajina pidetään kirjolohta. Kuvituskuva. EEVA PALJAKKA
Suomessa on todettu kalojen vakavaa bakteeritautia kahdella sisävesialueella. Asiasta kertoo Ruokavirasto.
Kyseessä Yersinia ruckeri biotyyppi 2, joka on vakava, korkeaakin kuolleisuutta aiheuttava kalatautibakteeri.
Bakteeria on todettu kesän ja alkusyksyn aikana kahdella eri kalanviljelylaitoksella Iijoen ja Oulujoen vesistöalueilla. Tauti ei ole ihmiselle vaarallinen.
Suomessa tautia myös viileässä vedessä
Tähän mennessä bakteeria on todettu Suomen sisävesialueella vain kerran vuonna 2020 Kymijoen vesistössä. Nyt todettujen uusien tartuntojen alkuperä on tuntematon.
Ruokaviraston mukaan biotyypin 2 aiheuttamaa yersinioosia on ennen vuotta 2020 esiintynyt Suomessa ainoastaan merialueilla, pääosin Saaristomerellä ja Ahvenanmaalla.
Tauti todettiin Suomessa ensimmäisen kerran vuonna 2007. Se on todennäköisesti levinnyt suomalaiseen kalanviljelyyn elävän kalan tuonnin mukana.
Yersinia ruckeri -bakteerin aiheuttama tauti on maailmanlaajuisesti yleinen viljeltävillä kaloilla. Sitä on diagnosoitu lukuisista eri kalalajeista sekä makeassa että merivedessä.
Yersinioosia on aikaisemmin pidetty lämpimän veden tautina. Suomessa taudinpurkauksia on kuitenkin myös viileässä vedessä, jopa viiden asteen lämpötilassa.
Taudille herkin kirjolohi
Ruokavirasto kertoo, että yersinioosi on krooninen tauti, joka aiheuttaa jatkuvaa matalaa kuolleisuutta. Tauti voi puhjeta, jos kroonisesti sairaat kalat stressaantuvat esimerkiksi käsittelyjen, korkean veden lämpötilan tai huonon veden laadun seurauksena.
Taudin myöhemmässä vaiheessa kaloilla ilmenee ihonalaisia verenvuotoja, ja niiden silmät saattavat pullistua. Tyypillisiä oireita ovat myös pistemäiset verenvuodot kalan sisäelimissä ja lihaksissa sekä turvonnut ja hauras perna.
Kaiken kokoiset kalat voivat sairastua, mutta 50–200 gramman painoiset kalat ovat tartunnalle herkimpiä. Herkimpänä lajina pidetään kirjolohta.
Tartunnan säilyttäjinä toimivat terveet taudinkantajat, joita voivat olla sekä viljellyt että luonnonkalat. Tauti tarttuu suorassa kontaktissa kalojen välillä sekä ulosteen ja veden välityksellä. Tehokkaimmin tauti leviää siirrettäessä elävää kalaa. Desinfioidun mädin siirrossa leviämisvaaraa ei ole.
Yersinioosia voidaan hoitaa rehuun sekoitetuilla antibiooteilla, mutta teho on usein lyhytaikainen, koska parveen jää taudin kantajia ja tauti puhkeaa usein uudelleen. Tautia vastaan on olemassa rokote, joka on yleisesti käytössä ennen kalojen siirtoa merialueelle.
Yersinioosi kuuluu Ruokavirastolle kuukausittain ilmoitettaviin kalatauteihin.
Lähde https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/77c30d2d-85c8-4fb0-86e5-028b796d612d