Valtio tukee yhden matkustajan lentomatkaa yli 20 kertaa juna­matkaa enemmän

Kun Finnair lopetti vuonna 2021 maakuntalentoja, valtio alkoi ostaa reittien liikennettä. Ostojen sanottiin olevan koronatilanteeseen liittyvä siltaratkaisu, mutta voi olla, että nykyinen hallitus jatkaa niitä edelleen.

Asiantuntijoiden mukaan lentomatkustamista tulisi tulevaisuudessa vähentää ja suosia vähäpäästöisempiä liikennemuotoja kuten junamatkustamista. Kuva: Ville-Veikko Kaakinen / HS, Vesa Moilanen / Lehtikuva

Suomen valtio tukee ostojen kautta sisäistä lentoliikennettä huomattavasti muita liikennemuotoja enemmän, kun verrataan matkakohtaisia tukia.

Valtion ostoilla tarkoitetaan liikenteessä sitä, että valtio ostaa kannattamattoman joukkoliikenteen palveluita yrityksiltä.

Siinä, missä valtio tukee esimerkiksi yksittäistä ostettua junamatkaa noin neljällä eurolla matkustajaa kohden, kotimaan ostetun lentoliikenteen suora tuki oli marraskuun 2022 ja kesäkuun 2023 välillä noin 96 euroa matkustajalta.

Luvut perustuvat liikenne- ja viestintä­ministeriön sekä Liikenne- ja viestintäviraston arvioihin.

Matkakohtainen tukisumma on kuluvan vuoden aikana laskenut kotimaan lentoliikenteen matkustajamäärien kasvettua. Vuosina 2021–2022 vastaava tuki yhdelle Suomen sisäiselle valtion ostoliikenteen lentomatkalle oli keskimäärin 265 euroa.

Suomen valtio tukee ostojen kautta sisäistä lentoliikennettä huomattavasti muita liikennemuotoja enemmän. Kuva: Jussi Nakari / Lehtikuva

Kulunen kesän aikana on käyty kiihtyvää keskustelua lentomatkustamisen ilmasto­vaikutuksista.

Asiantuntijoiden mukaan lentämistä tulisi tulevaisuudessa vähentää ja suosia vähäpäästöisempiä liikennemuotoja, erityisesti juna­matkustamista. Tähän on arvioitu tarvittavan myös politiikkatoimia.

Esimerkiksi Lapin yliopiston matkailun kulttuurintutkimuksen professori Soile Veijola arvioi elokuun alussa, että lentämisen tulisi olla kallista ja junamatkustamista tukea enemmän.

Myös Helsingin yliopiston tutkijatohtori ja ympäristöalan asiantuntijayritys D-mat oy:n toimitusjohtaja Michael Lettenmeier on pitänyt esillä lento­matkustamisesta aiheutuvia päästöjä. Suomalaisten hiilijalanjäljestä lentäminen kattaa Lettenmeierin arvion mukaan noin 13 prosenttia.

Lentoliikenteen päästöihin on puututtu EU-tason sääntelyllä, esimerkiksi päästökaupalla sekä polttoaineiden sekoitevelvoitteilla. Päästökauppa nostaa lähtökohtaisesti kustannuksia enemmän lentämisen kaltaisissa liikennemuodoissa, joissa matkustaja­kohtaiset päästöt ovat suuria.

Koronapandemian seurauksena Suomi on kuitenkin pikemminkin lisännyt kuin vähentänyt lentoliikenteen tukemista.

Liikenne- ja viestintäministeriön markkinayksikön johtaja Emil Asp. Kuva: Suvi-Tuuli Kankaanpää/ Keksi

Ostot kasvoivat merkittävästi vuonna 2021, jolloin valtio alkoi ostaa Kajaanin, Kemin, Kokkola-Pietarsaaren, Joensuun ja Jyväskylän maakuntakentille suuntautuvaa liikennettä.

Tällä hetkellä lentoja operoi viimeisimmän tarjouskilpailun voittanut valtionyhtiö Finnair. Ostopäätöksen taustalla oli Finnairin päätös lopettaa kyseisten maakuntakenttien markkinaehtoiset lennot koronapandemian vuoksi.

Lentoliikennettä on myös ennestään hankittu Savonlinnaan niin, että valtio maksaa puolet ostoliikenteen kustannuksista ja Savonlinnan kaupunki puolet. Porin yhteyden kustannuksista vastaa suurimmaksi osaksi Porin kaupunki, kun taas Ahvenanmaan maakuntahallitus ostaa liikennettä Maarianhaminasta Tukholmaan.

Kajaanin, Kemin, Kokkola-Pietarsaaren, Joensuun ja Jyväskylän osalta ostosopimus on voimassa huhtikuun 2024 loppuun saakka.

”Lipputulot eivät kata yhteyksien välisiä kustannuksia, joten reitit eivät ole kannattavia. Tällöin on tehty poliittinen päätös ostaa niitä”, Asp sanoo.

Samankaltaisia ratkaisuja on tehty Suomessa myös sellaisessa junaliikenteessä, joka olisi muuten kannattamatonta. Valtio teki vuonna 2022 VR:n kanssa ostoliikenne­sopimuksen, joka on voimassa vuoteen 2030 asti.

Juhannuksen viettoon lähteviä matkustajia Helsingin rautatieasemalla kesäkuussa. Kuva: Eeva-Maria Brotherus / Lehtikuva

Sopimuksen mukaan valtio ostaa VR:ltä Etelä-Suomen taajamajuna­liikenteen HSL:n alueen ulkopuolella. Lisäksi sopimukseen kuuluvat kiskobussi­liikenne eri puolilla maata, Lapin yöjunaliikenne sekä tietyt kaukojuna­liikenne­vuorot.

Pelkästään vuonna 2022 valtio maksoi junapalveluista 34,6 miljoonaa euroa sisältäen arvonlisäveron. Toisin sanoen junaliikenteen ostot ovat vieneet määrällisesti huomattavasti enemmän rahaa kuin lentoliikenne.

Matkakohtaisesti maakuntalentoja on kuitenkin tuettu enemmän, sillä junaliikennettä käyttävien ihmisten määrä on merkittävästi suurempi.

Valtio osti Finnairin lopettamien viiden maakuntakentän lentoja vuosina 2021 ja 2022 yhteensä 40 miljoonalla eurolla.

Edellisen pääministerin Sanna Marinin (sd) hallitus perusteli maakunta­lentojen ostamista erityisesti alueiden saavutettavuudella koronatilanteessa. Maakuntien näkemyksen mukaan päivittäisten lentojen jatkuminen oli välttämätöntä alueiden elinkeinoelämän jatkuvuuden kannalta.

Ostojen tarkoitus oli toimia pandemiaan liittyvänä siltaratkaisuna markkinaehtoiseen liikenteeseen.

Nykyään maakuntalentojen tukea ei voi enää perustella pandemialla. On kuitenkin mahdollista, että maakuntalentoja tuetaan myös jatkossa.

Pääministeri Petteri Orpon (kok) hallituksen ohjelmaan on kirjattu, että Suomen sisäistä lentoliikennettä aiotaan kehittää ensisijaisesti markkinaehtoisesti, mutta ”huoltovarmuuden, vientiteollisuuden ja matkailun kannalta tärkeät lentoyhteydet” turvataan tarvittaessa ostopalvelu­liikenteellä.

Asiasta on määrä linjata syksyn budjettiriihessä.

Finaviat lentoasemaverkoston johtaja Jani Jolkkonen arvosteli viime vuonna HS:lle valtion varoilla tuettavia maakuntalentoja turhista päästöistä. Hän kertoi koneiden täyttöasteen olleen ostolennoilla keskimäärin 25 prosenttia. Välillä reiteillä on lentänyt jopa tyhjiä koneita.

Kotimaan ostolentojen matkustajamäärät ovat LVM:n Aspin mukaan nousseet jonkin verran vuonna 2023. Silti koneiden täyttöaste on edelleen hänen mukaansa verrattain pieni.

Esimerkiksi Ranskassa on päätetty kieltää tietyt lyhyet kotimaanlennot päästöjen vähentämiseksi. Asp sanoo, että samantyyppistä keskustelua ei ole käyty Suomessa.

Matkustajia Helsinki-Vantaan lentokentällä heinäkuussa. Kuva: Eelis Berglund / Lehtikuva

Maakuntalentojen ostoprosesseista saa sellaisen kuvan, että Suomessa lentäminen on keinotekoisen halpaa. Onko näin?

”Siinä mielessä kyllä, että näitä maakunta­lentoja ei olisi, jos valtio ei ostaisi niitä. Kilpailutuksissa on määritelty, että meno-paluun maksimihinta on 350 euroa”, Asp sanoo.

Valtio satsaa liikennemuotoihin paitsi ostoilla ja suorilla tuilla myös muun muassa verotuksen keinoin.

Erityisesti lentämisen verotukseen liittyy monia EU-tason helpotuksia, joita Suomen tulee jäsenmaana noudattaa.

Energiavero­direktiivin mukaan EU-alueella kaupallisiin tarkoituksiin käytettävä lentokerosiini on vapautettu polttoaine­verosta. Verovapaus koskee myös muilla kansainvälisillä lennoilla käytettävää kerosiinia, sillä verovapaudesta on sovittu jo vuonna 1944 Chicagon sopimuksessa.

Suomessa siis sekä kotimaan sisäiset että kansainväliset kaupalliset lennot lennetään polttoaineella, josta ei tarvitse maksaa lainkaan veroa.

Esimerkiksi junissa käytettävästä dieselistä menee puolestaan vero.

Hallitusneuvos Merja Sandell. Kuva: Valtiovarainminsteriö

Hallitusneuvos Merja Sandell valtiovarain­ministeriön vero-osastolta kertoo, että muutosta lentopolttoaineita säätelevään energiavero­direktiiviin on käsitelty viime vuosina EU:ssa, mutta tilanne on edelleen auki.

”Jos direktiivistä poistettaisiin verovapaus­säännös, lento­polttoaineelle tulisi vähimmäis­verokanta, jonka perusteella jäsenmaissa tehtäisiin verotuspäätökset”, hän sanoo.

EU siis määrittelisi kerosiinille veron, jota kunkin jäsenmaan olisi vähintään perittävä EU:n sisäisillä lennoilla.

Sandellin mukaan tilanne direktiivin muuttamisen suhteen on kuitenkin toistaiseksi epäselvä. Direktiivimuutoksen hyväksyminen edellyttää kaikkien EU:n jäsenvaltioiden hyväksyntää.

VR:n kaukojuna kuvattu Turun sataman lähellä heinäkuussa. Kuva: Ville-Veikko Kaakinen / HS

Hallitus on kertonut aikovansa panostaa raideliikenteeseen erillisellä 1,4 miljardin euron raide­investointi­paketilla, jolla on määrä rakentaa uusia yhteyksiä ja kehittää nykyistä verkkoa.

Matkustus kotimaan sisällä saattaa kuitenkin lähivuosina ylipäätään kallistua kuluttajan näkökulmasta, jos hallitusohjelmaan kirjattu henkilö­kuljetus­palveluiden arvonlisävero­kannan nosto 10:stä 14 prosenttiin toteutuu.

Henkilö­kuljetus­palveluihin kuuluvat kotimaan lennot, bussi- ja junayhteydet sekä esimerkiksi taksipalvelut. Kansainvälisiin lentoihin veronkiristys ei vaikuta, sillä liput ovat arvonlisäverottomia.

Lähde: HS.