Vankiloissa on entistä vaarallisempaa – ongelmiin luotiin lääkkeeksi tehostetun valvonnan osastot, joista on jo nyt ollut hyötyä
Vankiloiden turvallisuutta heikentää erityisesti järjestäytyneen rikollisuuden lisääntyminen ja kansainvälistyminen.
Neljässä Suomen 28 vankilasta on tänä vuonna otettu käyttöön tehostetun valvonnan osastoja, joilla pyritään puuttumaan vankiloiden viime vuosina heikentyneeseen turvallisuuteen.
Rikosseuraamuslaitoksen mukaan esimerkiksi toisiin vankeihin sekä henkilökuntaan kohdistuvat uhka- ja vaaratilanteet ovat lisääntyneet viidessä vuodessa. Myös vankeusaikainen rikollisuus on lisääntynyt.
Tehostetun valvonnan osastot sijaitsevat Mikkelin, Riihimäen, Turun ja Sukevan vankiloissa ja niissä on yhteensä 134 paikkaa vangeille.
Mikkelissä kymmenpaikkainen tehostetun valvonnan osasto avattiin maaliskuussa.
– Tälle osastolle sijoitetuilla vangeilla on usein jengirikollisuuden taustaa. Myös esimerkiksi toisia vankeja painostava tai muuten häiritsevä vanki voidaan sijoittaa tehostetun valvonnan osastolle, yksikönpäällikkö Tarja Väisänen Mikkelin vankilasta kertoo.
Osastojen idea perustuu siihen, että vankilaturvallisuutta vaarantavat vangit erotetaan muista vangeista ja tällä tavalla rauhoitetaan muun vankilan ilmapiiriä.
– Jo nyt lyhyen kokemuksen perusteella voi sanoa, että näillä osastoilla on ollut vaikutusta. Vankiloiden arkipäivä ja ilmapiiri on rauhoittunut, sanoo operatiivisen toiminnan ohjausyksikön yksikönpäällikkö Antti Kanerva Rikosseuraamuslaitokselta.
Samaa sanoo vankilaturvallisuutta tutkinut Jyri Paasonen Vaasan yliopistosta. Hän on tutkinut Suomen vankiloiden turvallisuustilannetta ja tänä syksynä Riihimäen vankilassa tehdyn kyselyn mukaan tehostetun valvonnan osastoilla on ollut vaikutusta myös vankien näkökulmasta.
– Vangit, jotka eivät ole mukana järjestäytyneessä rikollisuudessa, eivät ole myöskään sen vaikutuspiirissä, vaan saavat istua tuomiotaan rauhassa, Paasonen sanoo.
Kääntöpuolena Paasonen sanoo sen, että tehostetun valvonnan osastoilla toimintamahdollisuuksia kuten liikuntaa tai käsitöitä ei ole vankien näkökulmasta tarpeeksi tarjolla.
– Jos vangit on erityisosastoihin sijoitettu, pitäisi heille pystyä myös tarjoamaan toimintoja ja ohjelmaa. Se on tärkeä osa vankeusaikaista kuntoutumista.
Tämän myöntää myös Mikkelin vankilan yksikönpäällikkö Tarja Väisänen.
– Vangeilta tulee paljon palautetta, että he kaipaisivat enemmän toimintamahdollisuuksia, ja tässä meillä on kehittämisen varaa.
Järjestäytynyt rikollisuus heikentää vankilaturvallisuutta
Paasosen vankilaturvallisuustutkimuksessa nousi esille erityisesti kaksi asiaa, jotka ovat heikentäneet vankiloiden tilannetta. Ensimmäinen on järjestäytynyt rikollisuus.
– Järjestäytynyt rikollisuus on kasvanut, koventunut ja kansainvälistynyt. Nyt on ollut mittavia kansainvälisiä operaatioita minkä myötä meillä ja muissakin Pohjoismaissa on järjestäytyneen rikollisuuden edustajia vankiloissa.
Yle avasi vankiloiden ongelmia laajassa jutussa syksyllä 2020. Tuolloin kerrottiin järjestäytyneisiin rikollisryhmiin kuuluvien tai niiden vaikutuspiirissä olevien vankien määrä nopeasta noususta.
Rikosseuraamuslaitoksen mukaan vuoden 2019 lopussa vankiloissa oli yli 170 aktiivisesti rikollisryhmien toimintaan linkittyvää vankia. Nousua edellisvuodesta oli noin 50 prosenttia.
Toinen tekijä vankilaturvallisuuden heikkenemiseen ovat vankiloiden resurssit.
– Henkilötyövuosia on leikattu paljon 2000-luvulla ja se vaikuttaa valvontatyöhön, Paasonen kertoo.
Norjassa vangit luokitellaan, Ruotsissa panostetaan vankilatiedusteluun
Vankilaturvallisuuden ja vankeusaikaisen rikollisuuden estämisen vaikeudet ovat samantyyppisiä kaikissa Pohjoismaissa. Yhtäläisyydet ovat korostuneet erityisesti viime aikoina kun rajat ylittävä ammattimainen ja järjestäytynyt rikollisuus on lisääntynyt. Eri maissa on etsitty tapoja parantaa vankiloiden päivittäistä turvallisuutta.
– Tanskassa on esitetty melko järeitäkin keinoja, kuten rangaistusten kaksinkertaistamista vankilan työntekijöihin kohdistuvissa väkivaltatapauksissa ja työntekijöiden anonymisointia. Ruotsissa on puolestaan panostettu erityisesti vankilatiedusteluun, tutkija Jyri Paasonen kertoo.
Norjassa vangit jaetaan kolmeen ryhmään. Ensimmäiseen ryhmään kuuluvat järjestäytyneeseen rikollisuuteen kuuluvat vangit, joiden käytöstä on vaikea muuttaa. Toiseen ryhmään kuuluvat sellaiset vangit, jotka suorittavat tuomionsa ilman ongelmia, eivätkä he todennäköisesti palaa vankilaan.
Kolmanteen ryhmään kuuluvat vangit palaavat vankilaan yhä uudelleen, koska he eivät tiedä miten muuttaa opittua käyttäytymismallia.
Paasonen näkee vankien ja vankiloiden luokittelun tarpeelliseksi myös Suomessa. Luokittelu on myös määritelty kansainvälisen vankeinhoidon vähimmäissäännöissä(siirryt toiseen palveluun). Suomessa jokainen vanki arvioidaan yksilöllisesti, kuten myös jokaisen laitos- ja osastosijoittelukin, mutta varsinaista luokittelua ei tehdä.
Säännöissä luokittelulle nähdään kaksi tarkoitusta: erottaa muista vangeista ne vangit, joilla rikostaustansa tai luonteensa vuoksi voi todennäköisesti olla huono vaikutus muihin vankeihin sekä jakaa vangit eri luokkiin heidän sosiaalista kuntouttamistaan koskevan hoidon edistämiseksi.
– Vankiloiden selkeämmät roolit helpottaisivat vankien sijoittelua. Silloin voitaisiin paremmin arvioida riskitekijöitä ja vangin tarpeita osana rangaistusajan suunnitelmaa, Paasonen sanoo.
Jyri Paasosen mukaan korkeamman turvaluokituksen vankiloihin voisi sijoittaa järjestäytyneen rikollisuuden vankeja ja muita ammattirikollisia, jolloin resursseja ja turvallisuusjärjestelyitä voisi mitoittaa luokittelun mukaisesti. Näin voitaisiin myös hyödyntää nykyteknologiaa tehokkaammin, kuten muissa Pohjoismaissa tehdään.
Vankilan muutkin toiminnot ja päiväjärjestykset voitaisiin määritellä yhteismitallisiksi luokituksen mukaisesti, jolloin myös vankien yhdenvertainen kohtelu toteutuisi nykyistä paremmin. Tämä parantaisi myös henkilöstön työturvallisuutta.
– Ilman luokittelua haaste on siinä, millä perusteella vankeja näille tehostetun valvonnan osastoille sijoitetaan. Kun perusteet ovat epäselvät, vangin oikeusturvakysymykset nousevat esiin ja vangit kantelevat laillisuusvalvojalle sijoituksista, tutkija Jyri Paasonen kertoo.
Paasonen näkee, että vankilaturvallisuuden näkökulmasta asiat ovat menossa oikeaan suuntaan Suomessa.
– Jos meillä jatkossa on vankiloita, joissa on tehostettua valvontaa ja riittävästi resursseja, en näe vankilaturvallisuutta minään isona ongelmana.
Lähde https://yle.fi/uutiset/74-20000579